Ekologian professori panisi tuottajat hyvittämään aiheutetut luontohaitat – ”On markkinatalouden epäonnistuminen, ettei luontohaittoja ole sisällytetty hintoihin”
Ekologian professorin Janne Kotiahon mukaan luonnon hyödyntämisen ongelma tulee siinä, että luonnon resursseja käytetään liikaa.
Lihantuotantoa tulisi ekologian professorin mukaan merkittävästi vähentää. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiahon mielestä luonnon suojelemiseksi tarvitaan sekä yhteiskunnan rahoitusta että hyvityksiä yksityisiltä toimijoilta näiden aiheuttamista haitoista.
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES kertoi tuoreissa arviointiraporteissaan, että maankäyttö ja sen muutokset ovat suurimmat luontokatoa aiheuttavat ihmisen toiminnat.
”Tästä päästään siihen, että maa- ja metsätalous ovat suurimmat maankäytön sektorit, joita tulee tarkastella”, Kotiaho avaa.
Kotiaho sanoo avohakkuiden olevan suuri haitta luonnolle. Jatkuvapeitteinen kasvatus on hänestä parempi vaihtoehto metsätaloudessa.
”Tulee kuitenkin muistaa, että sekään ei ole täysin haitatonta luonnolle.”
Kotiahon mukaan luonnon hyödyntäminen on täysin luonnollista ja väistämätöntä, mutta ongelma tulee siitä, että luonnon resursseja käytetään liikaa.
”Meidän tulisi löytää tasapaino. Vaikkapa kuinka paljon metsiä voidaan hakata, jotta luonnolle jää riittävästi tilaa.”
Kotiahon mukaan tulee olemaan ison pohdinnan paikka, mikä määrä metsätaloutta voidaan vielä toteuttaa niin, ettei metsäsektori kokonaisuudessaan aiheuta haittaa luonnolle.
”Sitä ei vielä tiedetä ja sen arviointi tulee olemaan vaikea tehtävä”, Kotiaho kertoo.
EU:n 30 prosentin suojelutavoitteen Kotiaho toteuttaisi maakunnittain kaikissa luontotyypeissä. Tämän jälkeen hänestä voitaisiin katsoa lopulle metsäalalle, mitä sillä voisi tehdä ilman luonnon haittaamista.
Aiheuttaja maksaa -periaate tulisi Kotiahosta ottaa käyttöön kaikessa toiminnassa, ei vain maa- ja metsätaloudessa. Lisäksi Kotiaho pitää tärkeänä, että aiheuttaja pystyisi siirtämään kustannuksensa lopputuotteen hintaan.
”Niin pientä haittaa ei olekaan, ettei sitä tulisi hyvittää luonnolle.”
Kotiaho pysyy kannassaan, että yhteiskunnalle on edullisempaa rajoittaa haittojen syntyä ja velvoittaa aiheuttajat hyvittämään luontohaitan.
”On markkinatalouden epäonnistuminen, ettei luontohaittoja ole sisällytetty hintoihin”, Kotiaho pohtii.
Metsänomistajille Kotiaho olisi valmis maksamaan hiilensidonnasta, kunhan kyseessä olisi pysyvä hiilivarasto.
Kotiaho kannattaa mahdollisten haittaverojen kohdistamista kuluttajahintojen sijaan tuotantoon, koska tutkimusten mukaan tällöin ne olisivat tehokkaimpia.
”Jos haittavero lisättäisiin kaupan hintoihin, se ei heijastuisi tuotantoon niin helposti”, Kotiaho perustelee.
”Veron tulee perustua haitan suuruuteen. Silloin se ohjaa tuotantoa parhaiten.”
Maataloudessa Kotiaho näkee raivaukset isona ongelmana luonnon monimuotoisuudelle. Ongelmaan hän puuttuisi raivauskielolla.
”Meillä on jo riittävästi hyödynnettävää alaa.”
Kotiahon mielestä viljelypinta-alaa tulisi suunnata lihantuotannosta kasvintuotantoon.
”Näin ihmisravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vähemmän pinta-alaa”, Kotiaho linjaa.
Muutoksella saataisiin Kotiahosta enemmän tilaa luonnolle, jolloin maatalous voisi mahdollisesti saada aikaan nettopositiivista vaikutusta luonnolle nykytilaan verrattuna.
Kotiaho levittäisi haittaverot myös EU:n ulkopuolelta tuleviin ruokiin ja olisi valmis pohtimaan esimerkiksi ympäristöhaittoihin perustuvia tulleja ja kauppasopimuksien avaamista.
”Haastavaahan sopimusten muuttaminen olisi, mutta lopultahan nekin ovat vain ihmisten tekemiä.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
