vierasyliö Energiapuun huolellisella korjuulla monikertaiset hyödyt

Energiapuuta on korjattu koneellisesti kymmenkunta vuotta. Tänä aikana on ehditty hankkia ammattitaito ja on tehty toimivat korjuukoneet.

Korjuujäljessä sekä korjuun edellytyksissä on kuitenkin parannettavaa.

Energiapuu pitäisi saada metsistä pois nykyistä siistimmin. Vaikka korjuujälki onkin parantunut, syntyy Metsäkeskuksen mukaan korjuukohteissa liikaa vaurioita kasvaville puille ja turhan syviä ajouria maastoon.

Energiapuuta kerätään viidestä kuuteen miljoonaa kuutiota. Valtion energiatuella määrä pitäisi vielä 2,5-kertaistaa.

Metsäkeskus tarkastaa satunnaisotannalla Suomen hakkuukohteita. Vuoden 2010 tarkastuksissa maan siistein korjuujälki oli Etelä-Savossa, jossa vain noin joka kymmenes kohde sai huomautuksen. Pohjois-Savossa sanomista löytyi vajaasta puolesta kohteita ja Pohjois-Karjalasta kritiikkiä sai kaksi kolmasosaa korjuukohteista.

Ongelmia ilmenee yleensä kohteissa, joissa metsän hoitoa ei ole tehty viimeisen päälle.

Usein uudistaminen on huonosti tehty, eli siellä on leppää ja aukkoinen nuori metsä. Tai sitten on rinteitä ja louhikoita, jolloin kone ajaa sieltä mistä pystyy. Silloin tulee uria, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia.

Koneille korjuu olisi helpompaa, jos metsänomistajat hoitaisivat taimikot ja harvennukset ajallaan. Tällöin metsä ei olisi ahdas kuin viidakko.

Lähtötilanne on sanelee minkälaista työn jälkeä saadaan. Jos kohde on päässyt piloille, koska energiapuun korjaajat ovat kymmenen vuotta myöhässä, ei A-luokkaista työnjälkeä enää saada.

Tiheäkin metsä on kuitenkin siivottava, jotta puut saadaan kasvamaan. Tällöin on siedettävä kosmeettisia haittoja, hieman vahinkojakin, jotta kohteet voidaan saattaa taloudellisessa mielessä korjuun piiriin.

Taimikon hoidolla metsänomistaja varmistaa kasvavien taimien elinvoiman säilymisen ja tulevaisuuden arvokasvun. Vesakon poistolla vähennetään sen aiheuttamaa kilpailua, mekaanisia vaurioita ja männyn taimien hirvituhoja.

Hoidettu taimikko tuottaa omistajalleen enemmän tuloa, hoitamaton taimikko vain lisää menoja.

Tuottoon voi itse vaikuttaa valitsemillaan metsänhoitotoimenpiteillä. Pahinta taimikolle on hoitamattomuus, jolloin koko viljelypuusto saatetaan menettää ja tilalle joudutaan kasvattamaan toissijaista puustoa.

Hoitamaton aarnimetsä tuottaa sadan vuoden kiertoajalla noin 150 kuutiota ainespuuta ja vastaavasti oikea-aikaisesti tehtyjen metsänhoitotoimenpiteiden avulla hyvään kasvuun saatettu metsä tuottaa jopa nelinkertaisen määrän. Ero on huikea.

Ensimmäisten 20 vuoden

aikana tehdyt toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi tulevaan tuottoon ja lisäävät kiertonopeutta. Päätehakkuu voidaan tehdä jo noin 50 vuoden ikäiselle metsälle.

Taimikon ja nuoren metsän hoito on tarkkaa työtä. Ratkaisevaa tässä on pienten metsätyökoneiden tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö ja osaavat urakoitsijat.

Energiapuusta on tullut kiinteä osa metsänkasvatusta ja sen hoitoa. Lisäksi energiapuun avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Pienten voimalaitosten polttoaineeksi soveltuu parhaiten juuri nuorista metsistä korjattu rankapuuhake, joka käy energialähteeksi suoraan sellaisenaan haketettuna kehittyneille sähköä ja lämpöä tuottaville kaasutuslaitoksille.

Kasvussaan taantuneiden ylitiheiden metsien harvennus on välttämätön tai muutoin vaarannetaan koko metsikön tulevaisuus. Näistä metsistä saadaan usein energiapuuksi soveltuvaa rankapuuhaketta.

Energiapuun kasvatus lähtee ajallaan tehdystä taimikonhoidosta. Energiapuuharvennukseen tähtäävässä kasvatuksessa jätetään taimia kasvamaan tavanomaista enemmän.

Taimikonhoidon jälkeen seuraa energiapuuharvennus ja varsinainen ensiharvennus siirtyy muutamia vuosia eteenpäin. Tässäkin tapauksessa metsänkasvatuksen lopullisena tavoitteena on laadukkaan tukkipuun kasvattaminen.

Energiapuuharvennuksessa on käytettävä pienkoneita, jotka joustavina eivät tarvitse puustoa harventavia ajouria, vaan jättävät kasvatettavan metsän täystiheäksi. Näin vältetään myös metsän juuristovaurioiden syntymistä.

Leveät ajourat voivat poistaa metsän kasvatuspinta-alasta 20 prosenttia. Tämän huomioiminen lisää metsän tuottavuutta merkittävästi tulevaisuudessa.

Taloudellisesti kannattavinta ja riskittömintä – osana metsänkasvatusketjua – on energiapuun tuottaminen ja sen korjaaminen karsittuna rankapuuna oikeine

menetelmineen ja oikein välinein.

Taimikon varhaisperkaus ja hoito nopeuttavat puuston kasvua ja järeyskehitystä. Ajallaan tehdyn taimikonhoidon jälkeen voidaan energiapuuta hakata metsästä jo noin kymmenen vuoden kuluttua.

Pienellä koneella tehdyn harvennuksen jälkeen metsä jää täystiheyteen, jolloin seuraava tuloa tuottava hakkuu voidaan tehdä 5–10 vuoden päästä. Metsää oikein hoitamalla saa tuottoa myös sen tukkipuun kasvun varrella.

Nuoren metsän energiapuuhakkuu tuo metsänomistajalle uuden tulolähteen ja samalla kohentaa puuston metsänhoidollista tilaa. Hoidettu, kasvuisa nuori metsä alkaa tuottaa metsänomistajalle nopeammin tuloa, mutta oman onnensa nojaan jätetty metsä on vain moninainen taakka omistajalleen ja hänen seuraajilleen.

Myyntitulojen lisäksi energiapuuharvennus parantaa varsinaisen ensiharvennuksen korjuuoloja, kasvattaa ainespuukertymää ja ainespuurunkojen keskikokoa.

Pienten korjuukoneiden käyttö mahdollistaa myös eri-ikäismetsien tai jatkuvan kasvatuskohteiden poimintatyyppisen hakkuun.

Erityisesti pienpuun korjuu onnistuu kasvatettavan puuston seasta vahingoittamatta jäljelle jäävää puustoa. Puutavara ajetaan pienkoneella kokoomauralle, josta se siirretään järeämmällä kalustolla edelleen tienvarteen.

Kaikkien metsänkäyttäjien maisema- ja virkistysarvot paranevat pienellä koneella tehdyn hoitotyön jälkeen. Korjuujälki on miellyttävän näköinen ja helppokulkuinen.

Oikealla metsän hoidolla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa haluttujen lajien elinolosuhteita.

ILKKA HYTTINEN

Kirjoittaja on insinööri.

Avaa artikkelin PDF