Kiinteistöjen verotusarvot kaksinkertaistuvat

Pakasen tilalla toivotaan verotukselta joustavuutta ja vastinetta. Isoja investointeja seurannut veropommi yllätti. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Kiinteistöjen verotusarvojen laskentaperusteita tarkistetaan valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa. Kiinteistöjen verotusarvot tulevat keskimäärin vähintään kaksinkertaistumaan.

"Näppituntuma on, että verotusarvot ovat vähintäänkin 50 prosenttia liian matalat", kertoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen.

Tarkoituksena on päivittää järjestelmä, joka reagoi liian hitaasti tonttihintojen ja rakentamiskustannusten muutoksiin.

Muutoksen tavoitteena on taata tasapuolisuuden toteutuminen verotuksessa eri puolilla Suomea. Vaikutuksia verotuksen suuruuteen tasataan korjaamalla veroprosenttia. Siirtymäaika auttaa verotettavia sopeutumaan ja kuntia arvioimaan talouttaan.

Mikäli kunnat malttavat laskea veroprosenttia verotusarvon muutosta vastaavan määrän, on tuloksena tasa-arvoisemmin verottava Suomi. Vanhalla arvostusjärjestelmällä ei riitä notkeutta reagoimaan kiinteistöjen hintojen kasvutahtiin.

Syrjäseuduilla maksetaan kasvukeskuksia kovempaa kiinteistöveroa suhteessa maan arvoon. Hitaasta hinnannoususta johtuen kiinteistöjen verotusarvot ovat siellä lähempänä todellisuutta kuin kehä kolmosen sisällä

Hanke valmistuu aikaisintaan ensi vuonna, ja uudet verotusarvot otetaan käyttöön 2018–2019.

Kiinteistöverot sinänsä eivät harmita Pauliina Pakkasmaata ja Mikael Tammirinnettä Pakasen tilalla Lohjan Saukkolassa. Avainkysymyksiä ovat milloin ja mihin tarkoitukseen.

"Maatalouden tuotantorakennusten verotus on arvioitava uudelleen. Esimerkiksi pihattonavetasta maksettiin valmistumista seuraavana vuonna kiinteistöveroa yli 8 000 euroa", Pakkasmaa kertoo.

Koska verotus perustuu kiinteistön arvoon, maksetaan upouuden rakennuksen verot etupainotteisesti. Edessä on kova paikka maatalousyrittäjälle, joka on juuri tehnyt valtavan investoinnin elinkeinoonsa.

Kiinteistöveroa on aikanaan perusteltu infrastruktuurin kehittämisellä. Vaikka verotuloja ei korvamerkitä tiettyihin tarkoituksiin, kismittää keskusten ulkopuolella tasavertaisuuden puute.

"Maatilat sijaitsevat usein kaukana taajamista ja saavat vastinetta maksetuille verorahoille huomattavasti keskustoissa asuvia vähemmän", Tammirinne muistuttaa.

Kiinteistöjen verotusarvojen uudelleenarviointi otetaan tilalla vastaan ristiriitaisin tuntein. Alueellisen tasa-arvon lisääminen vetoaa, mutta epäilys on vahva, että Lohjan kaupunki täyttää myös kassaansa tilaisuuden tullen