Professori varoittaa: Ilmaston lämmetessä Itämeren hiilinielu voi kääntyä hiililähteeksi

"Kerrostuneisuuden voimistuminen näkyy myös Itämeressä, vaikka sen syvyyttä ei lasketakaan valtamerien tapaan kilometreissä. Pintaveden lämpeneminen pahentaa pohjaveden happitilannetta, kun pintakerroksen happirikasta vettä ei pääse sekoittumaan pohjakerrokseen", professori Norkko valaisee. Kuva: Kari Salonen

Helsingin yliopiston tutkija varoittaa, että rehevöityminen ja ilmaston lämpeneminen voivat yhdessä johtaa siihen, että Itämeri muuttuu hiilinielusta hiilen lähteeksi.

"Rehevöityminen ja lämpeneminen kasvattavat yhdessä hapenkulututusta, mikä puolestaan johtaa pahempaan happikatoon ja laajempiin, hapettomiin pohja-alueisiin", professori Alf Norkko Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta Hangosta sanoo tiedotteessa.

Tänään keskiviikkona julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan valtamerien kerrostuneisuus on voimistunut. Tämä tarkoittaa, että lämpötilaltaan erilaisten vyöhykkeiden väliset lämpötila- ja tiheyserot ovat kasvaneet. Pintakerroksen lämmin vesi on aiempaa kevyempää, joten tiheysero sen ja syvän veden välillä kasvaa. Tiheydeltään kovin erilaiset vesimassat eivät sekoitu helposti.

"Kerrostuneisuuden voimistuminen näkyy myös Itämeressä, vaikka sen syvyyttä ei lasketakaan valtamerien tapaan kilometreissä. Pintaveden lämpeneminen pahentaa pohjaveden happitilannetta, kun pintakerroksen happirikasta vettä ei pääse sekoittumaan pohjakerrokseen", Norkko valaisee.

Professori korostaa, että happitilanne ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoinen. Toisaalta ilmaston lämpeneminen nimittäin vähentää lumipeitettä, mikä puolestaan ruokkii talvimyrskyjä. Myrskyt taas sekoittavat vesikerroksia, jolloin happea päätyy myös pohjan tuntumaan.

Lue lisää:

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli: Jää ja lumi sulavat nyt kiihtyvää tahtia ja merien pinta nousee

WWF: Suomi voi heittää hyvästit lumi- ja jäätalville – metsätuhot lisääntyvät