Yksityinen osakeyhtiö elvyttää järvilohikantaa
JOENSUU (MT)
Vuonna 2007 Samuli Taponen ja Niilo Valkonen perustivat Future Missions Oy:n, arvojensa mukaisen yrityksen. He ovat Suomen ensimmäisen voittoa tavoittelemattoman yksityisomisteisen yleishyödyllisen osakeyhtiön osakkaita.
Tavoitteena on edistää kestävämmän yhteiskunnan rakentamista. Toiminnan perusajatuksia ovat vuorovaikutus, luottamus ja uudistuminen. Paljon kauniita sanoja ja hienoja tavoitteita, entä mitä yritys on saanut aikaan käytännössä? Esimerkiksi Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen -julkaisun.
Julkaisu on osa yhtiön hallinnoimaa Lohikalojen kestävän kalastuksen parhaat käytännöt järvialueilla -hanketta.
”Tartumme aiheisiin, joita haluamme edistää. Yhtiö on työkalu siihen työhön”, Valkonen ja Taponen toteavat. Järvilohi valikoitui kohteeksi, sillä molemmat miehet ovat seuranneet järvilohen selviytymiseen liittyviä haasteita vapaa-ajallaan.
Miksi osakeyhtiö edistää yhteiskunnallisia aiheita? Tyypillisestihän yleishyödyllinen kehittämistyö on julkisen sektorin tai säätiöiden hallussa.
”Säätiö ei ollut kiinnostava vaihtoehto, sillä osakeyhtiössä toiminta on joustavampaa. Ulkomailla voittoa tavoittelemattomat osakeyhtiöt ovat melko tyypillisiä ja niiden soisi yleistyvän myös Suomessa”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Taponen.
Valkonen on yrityksen kehitysjohtaja. Molemmat ovat työskennelleet myös julkisella sektorilla kehittämisyhtiöissä ennen yrittäjyyttä.
”Byrokratia vie valtavasti aikaa varsinaiselta työltä”, he kertovat kokemuksistaan.
Merkittävin ero voittoa tavoittelemattoman osakeyhtiön ja perinteisen osakeyhtiön välillä liittyy osinkoihin. Voittoa tavoittelemattoman osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen on kirjattu, että yhtiö ei jaa osinkoa.
Jos yhtiö joskus puretaan, sen varat ohjataan Itä-Suomen yliopistolle tutkimustyöhön.
Mistä yleishyödyllistä kehittämistyötä tekevä osakeyhtiö saa rahoituksensa? Esimerkiksi Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen -julkaisun rahoitukseen ovat osallistuneet Itä-Suomen kalatalousryhmä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Rapala VMC Oy ja Lieksan kaupunki.
”Raha ei ole toiminnassa pääasia. Toiminnan lähtökohta on väärä, jos mietitään vain mistä saadaan rahaa”, toteaa Taponen.
Miesten osaamista ei ole kyseenalaistettu, vaikka toimintatapa on uusi.
”Olemme molemmat koulutukseltamme tuotantotalouden diplomi-insinöörejä, akateemista taustaamme on kyllä arvostettu”, he toteavat.
Yhteiskunnalliset toimijat, kuten kalastusalue, maakuntaliitto ja elykeskus ovat olleet iloisia siitä, että toimintaan on saatu uutta verta ja potkua.
Asiat eivät ole koskaan yksinkertaisia.
”Työskentelemme objektiivisesti ja huomioimme eri intressiryhmät: ihmiset, elinkeinon ja ekosysteemin”, kuvailee Valkonen järvilohi-teeman parissa työskentelyä.
”Eri hankkeiden parissa lukkiudutaan helposti yhteen näkökulmaan, yritämme pitää ajattelun kokonaisvaltaisena. Olemme tiiviisti yhteydessä tutkimukseen ja hyödynnämme asiantuntijaverkostoja.”
Aineistoa Järvilohen kestävä kalastus -julkaisuun on kerätty muun muassa kirjallisuudesta ja asiantuntijahaastatteluista. Näiden lisäksi hankittiin käytännön kokemuksia kuudelta Pielisellä kalastavalta venekunnalta, jotka kokeilivat uusia pyyntivälineitä ja -tapoja.
Rapala VMC Oy on yksi julkaisun rahoittajista. Yritys lähti mielellään mukaan hankkeeseen.
”He haluavat tukea kestävän kalastuksen edistämistä ja huolehtia yhteiskuntavastuustaan. Me hyödyimme rahoituksen lisäksi muun muassa Rapalan kansainvälisestä kalastuskokemuksesta ja kalastusopasverkostosta”, kertoo Valkonen.
SARI PENTTINEN
Raha ei ole
toiminnassa
pääasia.
SAMULI TAPONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
