Eläinten oikeudet Radio Suomen ohjelmassa: "Ei ole yhtään syytä sille, miksi pitäisi tuottaa eläimiä"
Kimmo Ohtosen toimittamassa ohjelmassa käsiteltiin tällä viikolla eläinten älykkyyttä.
Emolehmien elämä on keskustelijoiden mukaan melko samanlaista kuin villien vastineidensa. Kuva: Pekka FaliToimittaja Kimmo Ohtonen käsitteli Katoava Pohjola -ohjelmassaan Radio Suomessa Eläinten vallankumousta. Ohjelmassa otettiin kantaa eläinten oikeuksiin ja siitä olivat keskustelemassa tutkija Birgitta Wahlberg Turun yliopistosta, valokuvaaja ja yrittäjä Jere Hietala ja eläinkouluttaja Tuire Kaimio.
Kaikki keskustelijoista olivat sitä mieltä, että Suomen eläinsuojelulaki on puutteellinen ja ettei sitä myöskään noudateta tarpeeksi tarkkaan. Erityisesti Wahlbergin mielestä koko tuotantoeläinjärjestelmä perustuu väärille periaatteille.
"Meidän eläinsuojelulaki rakentuu sellaiselle käsitykselle, että on väärin lyödä mutta ok tappaa. Ja sehän jo itsessään sanoo jotain, sehän on vääristymä."
Wahlbergin mielestä on omituista, että suomalaiset voivat rakastaa koiriaan mutta eivät ulota samaa rakkautta niihin eläimiin, joita laitetaan suusta sisään. Hänen mielestään eläimen tappaminen tai vahingoittamiseen on oltava oikeutus eli syy, miksi se on välttämätöntä.
Puheenaiheeksi nousivat myös Sokoksen viimeviikkoinen luopuminen turkiksista ja sen aiheuttamat reaktiot.
"Nämä eläimet, joita käytetään turkistuotannossa, sitä oikeutusta ei ole. Me ei tarvita myssyihin niitä turkispyöryköitä eikä kukaan jäädy pystyyn, ilman että kantaa turkista. Tämä on helppo esimerkki toiminnasta joka pitäisi ehdottomasti kieltää, piste", Wahlberg painottaa.
Hänen mielestään kotieläintuotannolle ei ole mitään syytä.
"Jopa tää sana tuotantoeläimet on ihan hirvitys, koska eihän sellaisia ole olemassakaan. On olemassa eläimiä, joita me ihmiset käytetään elintarviketuotannossa. Ja siellä jokainen eläin on oma yksilönsä siinä massatuotannossa, jota me eniten tänä päivänä nähdään."
Hänen mielestään kotieläintuotanto on kestämätöntä.
"En ole tähän päivään mennessä kuullut yhtään kestävää selitystä sille, eettisesti enkä muutenkaan, miksi pitäisi meidän pitäisi tuottaa eläimiä meidän elintarviketuotannossa. Meidän on mahdollista elää ilman niitä ja voida hyvin."
Hän kertoo olevansa valmis muuttamaan mielipiteensä, jos joku voi kertoa pätevän syyn kotieläintuotannolle.
Kaimion mielestä eläinten hyvinvoinnissa on suuria eroja. Esimerkiksi osa lihatuotantonaudoista elää hyvin lajityypillisissä oloissa, mutta esimerkiksi sikojen tilanne on surullinen.
Maidontuotantoa Kaimio haluaisi kehittää suuntaan, jossa lehmät imettäisivät vasikoitaan ja ylimääräinen maito lypsettäisiin myytäväksi maidoksi. Hän olisi valmis maksamaan siitä huomattavasti enemmän.
"Kuluttajilta puuttuu valinnanmahdollisuuksia. Voisiko tuotteissa olla sellaiset neliöt, jotka puhelimella valokuvatessa pääsee heti verkossa katsomaan, kuinka eläin on elänyt elämänsä."
Wahlbergin mielestä tuotantoeläinten hyvinvointiin tähtäävillä parannuksilla ei ratkaista ongelmaa, vaan petetään sekä eläin että kuluttajat. Hän lopetti lihan ja kalan syönnin tutustuttuaan niiden teurastamiseen.
"Kun tappamisen näkee, haistaa ja kuulee sen eläimen rinnalla, sillä ei ole enää mitään merkitystä, minkälainen eläimen elämä on ollut", Wahlberg kuvailee.
"Hyvinvointiparannukset ovat hyviä ratkaisuja, mutta niitä käytetään perusteluina väärille teoille."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
