Sotaveteraani Raul Kuutma oli uranuurtaja Suomen-poikina tunnettujen virolaisvapaaehtoisten parissa tehdyssä työssä

Raul Kuutma kuoli 96-vuotiaana heinäkuussa 2021 Tallinnassa. Kuva MT:n haastattelusta vuodelta 2018. Kuva: TOOMAS VOLMER

Sotaveteraani ja Suomen-poika, Raul Kuutma on kuollut. Hän kuoli Tallinnassa 17. heinäkuuta 2021. Kuutma oli kuollessaan 96-vuotias.

Raul Kuutma oli uranuurtaja Suomen-poikina tunnettujen jatkosodan virolaisvapaaehtoisten parissa tehdyn työn saralla Suomessa ja Virossa.

Hän toimi Suomen sotaveteraaniliiton Viron-yhdistyksen puheenjohtajana ja oli yhdistyksen kunniapuheenjohtaja.

MT haastatteli Kuutmaa tämän elämästä helmikuussa 2018 Viron täyttäessä sata vuotta.

Kuutma taisteli jatkosodassa vuodesta 1943 yhdentoista kuukauden ajan Suomen armeijan virolaisrykmentti JR 200:ssa. Elokuussa 1944 hän siirtyi taistelemaan takaisin Viroon.

Koulutukseltaan Kuutma oli diplomi-insinööri. Neuvosto-Virossa hän teki työuransa paperiteollisuudessa ja maatalouden rakennusyhtiössä ennen eläköitymistään vuonna 1987.

Viron uudelleenitsenäistyttyä Kuutma alkoi ajaa Suomen-poikien asioita ja edistää yhteyksiä Suomeen. Näistä asioista puhuminen oli neuvostoaikana ollut mahdotonta.

Suomen sotaveteraaniliiton Viron-yhdistys perustettiin Tallinnassa kansallisen veteraanipäivän aattona vuonna 1992. Raul Kuutma tuli heti alussa yhdistyksen toiminnanjohtajaksi.

”Puheenjohtajaksi hän tuli kahden ensimmäisen vuoden jälkeen. Kuutmalla oli selkeä visio ja näkemys toiminnan toteuttamisesta. Se oli tärkeää Viron uudelleenitsenäistymisen kaltaisessa tilanteessa”, toteaa Suomen sotaveteraaniliiton entinen toiminnanjohtaja Markku Seppä.

Seppä on tehnyt tiivistä yhteistyötä Suomen-poikien kanssa 1990-luvulta lähtien.

Suomessa Kuutma teki Suomen-poikia tunnetuksi yhteistyössä eversti Matti Lukkarin ja sotaveteraani Jorma Suvannon kanssa.

He perustivat Viroon Suomen-poikien perinneyhdistyksen ja samoihin aikoihin myös Suomessa perustettiin oma Suomen-poikien perinneyhdistys.

Järjestötoiminnan lisäksi Kuutma oli myös ahkera esitelmöitsijä Suomessa.

”Kuutmalla oli niin hyvä suomen kielen taito, että hän pystyi luennoimaan ilman papereita Suomessa. Se oli hänen vahvuutensa. Hän myös uskalsi asettua ryhmän eteen ilman arastelua”, muistelee Seppä.

Lisäksi Kuutma kirjoitti muun muassa teokset Suomen-poikien tie, Wabariigist vabariigini ja Kaksikymmentä vuotta Viron-Suomen sillalla.

Raul Kuutman suhde Suomeen oli lämmin.

Markku Sepän mukaan Kuutman suhdetta Suomeen ilmensi tämän kirjoitus 90-vuotispäivänsä johdosta Suomen sotaveteraaniliiton lehdessä.

Tekstissään Kuutma kirjoitti:

”Se, että saimme sodan aikana taistella samoissa poteroissa maailman parhaan, suomalaisen sotilaan vierellä maittemme vapauden puolesta, oli paras mitä sai näinä kohtalon vuosina meille tapahtua.”

”Hän oli isänmaallinen Viron suuntaan, mutta myös Suomen suuntaan ja Suomen puolella”, Seppä toteaa.

Suomen puolella jatkosodassa taisteli yli 3 000 virolaista vapaaehtoista Suomen-poikaa (viroksi soomepoisid). Heistä suurin osa taisteli jalkaväkirykmentti 200:ssa (JR 200), joka osallistui Karjalankannaksen suurhyökkäyksen torjuntaisteluihin.

Virolaisia vapaaehtoisia kaatui Suomen armeijassa lähes 200.

Neuvosto-Virossa monen Suomen-pojan kohtaloksi tuli pitkä rangaistus ja karkotus Siperiaan vankileirille.

Suomen-poikien lukumäärä tällä hetkellä on alle parikymmentä.

Lue Kuutman haastattelu: Veteraani Suomen-poika Raul Kuutma: ”Elämä vapaassa Virossa on yhtä juhlaa”