Toimivat palvelut ja hyvä ilmapiiri ratkaisevat vierasvenesataman suosion

Miska Pekkolan isännöimä Naantalin vierasvenesatama sijaitsee Naantalin vanhan kaupungin ytimessä. 

Kuva: Jukka Pasonen

Palvelurakennus saunoineen valmistui Naantalin vierasvenesatamaan viime purjehduskaudelle. Laituripaikkoja on tarjolla useissa laitureissa, suojassa eri tuulensuunnilta. 

Petri ja Satu Silvo ovat tottuneet ottamaan vastaan ja opastamaan veneilijöitä ja purjehtijoita, jotka saapuvat ensimmäistä kertaa vapaaseen laituripaikkaan Naantalin vieras­venesatamassa.

”Veneilijöitä on moneen lähtöön, ja jokaiselle on se ensimmäinen kerta, kun tullaan uuteen satamaan”, Naantalin vierasvenesataman yrittäjiin lukeutuva Satu Silvo toteaa Helsingin Venemessuilla.

Naantalin vierasvenesatama palkittiin Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämässä äänestyksessä.

Vuoden vierasvenesatama -kilpailussa haettiin erikseen rannikkoalueen ja Järvi-Suomen suosikkisatamaa.

Äänestäneiden veneilijöiden palautteissa toistuivat hyvä ja monipuolinen palvelu, motivoitunut henkilökunta ja yleinen ilmapiiri.

Petri ja Satu Silvo sekä Miska ja Anna-Maija Pekkola ovat toimineet kolme edellistä kesää Naantalin vierasvenesataman yrittäjinä. Neljäs veneilykausi on aluillaan.

Satama sijaitsee Naantalin vanhan kaupungin ytimessä ja muumeistaan tunnetun Kailon saareen johtavan sillan kupeessa.

Jäät lähtivät huhtikuun lopulla, ja Miska Pekkola avasi vierasvenesataman 27. huhtikuuta.

Viime kaudelle vierasvenesatamaan valmistui uusi palvelurakennus saunoineen ja palveluineen. Vierailijoita ja yöpyjiä oli noin 3 000.

Vierasvenepaikkoja on satamassa 190 ja kausipaikkoja saman verran.

Lähes kaikki kausipaikat myytiin jo helmikuussa.

Naantalin kaupunki kilpailutti vierasvenesatamansa pidon runsaat kolme vuotta sitten. Nyt yrittäjinä toimivien tarjous ja liiketoimintasuunnitelma olivat houkuttelevimmat.

Sataman pitoon liittyi edellytys uusia ja kehittää satamaa.

”Joka kesä on tullut uusia laitureita ja veneiden kiinnitykseen kävelyaisoja, poijuja ja paaluja. Aisat ovat olleet arvokas investointi, mutta ne ovat helppohoitoisia ja kestävät talven jäissä.”

Petri Silvo kertoo yrityksen investoineen kolmessa vuodessa satamaan kolme miljoonaa euroa. Taloudellinen tulos on Silvon mukaan kuitenkin plusmerkkinen.

Yrittäjäpariskunta asuu itse kesäajan satamassa veneessään. Samalla pystyy vartioimaan aluetta. Veneet ovat pysyneet turvassa varkailta ja vahingontekijöiltä.

Kun satamaisäntä opastaa kumiveneellään purjehtijan vapaaseen laituriin illan pimetessä, suojaisa paikka löytyy hakematta. Lännen ja luoteisen puolen tuulilla Luonnonmaan puoleiset laiturit ovat tuulisimpia.

Vastarannalla sijaitsee Kultaranta, josta tasavallan presidentti käy vierailulla tavallisesti kerran kesässä Ravintola Killan puoleisessa presidentin laiturissa – joka sekin on vieras­venesataman hoidossa.

Valtaosa vierailijoista tulee moottoriveneellä, mutta purjeveneidenkin määrä kasvoi viime kesänä noin 300:aan.

Suurimpia purjeveneitä korkeine mastoineen rajoittavat Ukko-Pekan, Särkänsalmen ja Merimaskun siltojen korkeudet. Ukko-Pekan alta mahtuu alle 12 metrin mastolla, Merimaskun ja Särkänsalmen siltojen alituskorkeus on 16,5 metriä.

Viralliset turvakorkeudet ilmoitetaan sillan kylteissä, mutta puolen metrin aaltovara antaa hieman pelivaraa.

Mistä venevieraat sitten Naantaliin saapuvat?

”Suomalaisten lisäksi veneilijöissä on puolalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia – pitkämatkalaisin on tullut Uudesta-Seelannista”, Silvo kertoo.

Virolaiset ovat kasvava ryhmä. Venäläisille veneilijöille Saaristomeri on vieraampi.

Vuoden vierassatamat

Naantalin vierasvenesatama ja Saariston ranta Liperissä palkittiin viime vuoden vierassatamina.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n venesatamakomitea jakoi lisäksi kunniamaininnat kahdelle satamalle: Kemiön Kasnäsille ja Korpilahden Laivarannalle.

Virallisia venesatamia, jotka tarjoavat yöpymiseen sopivia vieraspaikkoja oheispalveluineen, on 300.

Niistä rannikolla on noin 180 ja sisävesillä 120.