PTT:n ekonomisti: "Olisi suotavaa, että maaseudun avoimet työpaikat pystyttäisiin täyttämään alueelle muuttavilla pendelöijien sijaan"

Yhä useampi kulkee kaupungista maaseudulle töihin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kaupunkeihin keskittymisen ja ikääntymisen seurauksena maaseudun ja pienten kaupunkien työpaikkoihin ei tunnu löytyvän osaavia työntekijöitä.

Tämä näkyy työssäkäynnin muutoksena. Keskuksista maaseudulle suuntautuva pendelöinti, eli kaupungeissa asuvien maaseudulla työssäkäynti, on selvässä kasvussa, kirjoittaa Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Henna Busk kolumnissaan MT:ssa.

"Pendelöinti helpottaa maaseudun työvoiman saantia, mutta ei muuta väestökehitystä. Kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden ja erityisesti maaseudun haasteeksi jää tällöin yhä tasapainottelu yhtäältä harvenevan ja ikääntyvän väestön ja toisaalta palvelujen turvaamisen kanssa. Tästä näkökulmasta olisi suotavaa, että maaseudun avoimet työpaikat pystyttäisiin täyttämään alueelle muuttavilla pendelöijien sijaan", Busk kirjoittaa.

Kyselyiden perusteella suurin osa suomalaisista haluaisi pitää koko Suomen asuttuna, ja toivoisi valtion puuttuvan aluekehitykseen, jotta tämä toteutuisi. Käytännössä tämä on haastavaa, ja valtion vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, Busk toteaa.

Tilastokeskuksen mukaan kaupunkialueilla asuvien osuus väestöstä on jo noin 70 prosenttia.

"On myös muistettava, että vuodesta 2016 lähtien Suomen väestönkasvu on perustunut yksinomaan maahanmuutolle. Kuten maan sisäinen muuttoliikekin, myös maahanmuutto suuntautuu pääosin kaupunkialueille. Sekä väestö- että aluerakenne ovat siis muutoksessa ja tuovat omat haasteensa", kirjoittaa Busk.

Lue koko kolumni: Suomalainen työssäkäynti on muutoksessa – nyt pendelöidään kaupungeista maaseudulle