Terapiatakuu ylitti viime viikolla 50 000 kannattajan rajan –toteuttaminen vaatisi satoja terapeutteja

Terapiatakuu toisi ennaltaehkäisevämmän lyhytterapiahoidon ihmisten saataville, kertoo kansalaisaloitteen vireillepanija, Mielenterveyspoolin projektipäällikkö ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN 

Kansalaisaloite niin kutsutusta terapiatakuusta on etenemässä eduskuntaan samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan seitsemän päivän hoitotakuuta perusterveydenhuoltoon.

Aloitteen vireillepanija, Mielenterveyspoolin projektipäällikkö ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä (vihr.) ei ole huolissaan siitä, että terapiatakuu jäisi terveydenhuollon muiden uudistusten jalkoihin.

"On hyvä, että hoitotakuuta kiristetään ylipäänsä. Se on tärkeää, mutta terapiatakuussa on oleellista se, että tuodaan ennaltaehkäisevämpi lyhytterapiahoito ihmisten saataville", Alametsä sanoo.

Aloite ehdottaa lakiin kirjattavaa takuuta siitä, että terveyskeskukseen yhteyttä ottavan potilaan hoidon tarve arvioidaan viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenoton jälkeen. Tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito olisi järjestettävä neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

"Ideana on myös vähän se, että ongelmat eivät syvenisi niin siihen, että pitäisi mennä psykiatrisen erikoissairaanhoidon puolelle", Alametsä sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei pysty vielä ottamaan yksityiskohtaista kantaa terapiatakuuseen, sillä kansalaisaloitetta ei ole viety eduskunnan käsiteltäväksi.

STM:n lääkintöneuvos Katri Makkonen kertoo, että hallitusohjelman pohjalta nyt valmisteltava seitsemän päivän hoitotakuu koskee kaikkia terveysongelmia ja sairauksia riippumatta siitä, ovatko ne fyysisiä tai psyykkisiä.

"Oleellista on se, että ihmisen hoidon tarve arvioidaan ja että hän pääsee viiveettä sellaiselle vastaanotolle, jossa hänen ongelmansa tarkempi tutkimus voidaan tehdä ja suunnitella tai aloittaa vaikuttava hoito", Makkonen kommentoi STT:lle sähköpostitse.

Hoitotakuu on osa hallituksen laajempaa suunnitelmaa uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Makkonen korostaa, että hallitusohjelman kirjauksia pyritään tarkastelemaan ministeriössä kokonaisuutena ja samalla välttämään sitä, että esimerkiksi mielenterveys jäisi irralliseksi hankkeeksi.

Uudessa hallitusohjelmassa mainitaan myös mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen ja valmistelussa olevan mielenterveysstrategian saattaminen valmiiksi. Mielenterveyspoolin Alametsä huomauttaa, että suunnitelmista puuttuu kuitenkin konkretiaa.

"Terapiatakuu kansalaisaloitteena tuo niitä konkreettisia lakimuutoksia, joita tarvitaan, Alametsä sanoo.

STM:n Makkonen huomauttaa, että laeissa ei yleensä säädetä oikeudesta tiettyyn yksittäiseen hoitoon, kuten oikeudesta lonkkaleikkaukseen tai verenpainelääkitykseen.

"On myös huomattava, että mielenterveyden häiriöitä voidaan hoitaa muutenkin kuin terapioilla, ja kaikki mielenterveyden häiriöt eivät välttämättä tarvitse terapiaa tai jokainen potilas hyödy tästä hoitomuodosta", Makkonen kirjoittaa.

Alametsä kertoo, että kansalaisaloitetta laadittaessa pohdittiin paljon sitä, miten ehdotus tarvittavasta hoidosta kirjattaisiin pykäläluonnokseen.

"Tämä on vaikea kysymys, koska mielenterveyden suhteen ei ole ehkä niin vakiintuneita hoitokäytäntöjä kuin fyysisten sairauksien osalta", Alametsä sanoo.

Tämän vuoksi Alametsä pitää välttämättömänä sitä, että laissa linjattaisiin tarkasti hoidosta, sillä pelkkä kannustaminen ei hänen mukaansa riitä eikä anna tarvittavia resursseja uusien tutkitusti toimivien käytäntöjen toteuttamiseen.

Kansalaisaloitteen tekijöiden laskelmien mukaan terapiatakuun toteuttaminen maksaisi vuodessa noin 35 miljoonaa euroa, josta noin 30 miljoonaa menisi uuden henkilöstön rekrytointiin ja loput täydennyskouluttamiseen.

"Tällä 35 miljoonalla eurolla on arvioitu saatavan 500 terapeuttia lisää tekemään psykososiaalisia hoitoja, mikä käytännössä yli kaksinkertaistaisi Suomen nykyisen keskusteluhoitoa antavien terapeuttien määrän", Alametsä kertoo.

Aloitteen tekijät arvioivat, että terapiatakuu voisi tuottaa jopa noin 340 miljoonan vuosittaisen kustannussäästön, jos etuuksien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat.

Lääkintöneuvos Makkosen mukaan STM:ssä ei ole vielä tehty ennakoivaa arviointia siitä, mikä olisi terapiatakuun toteuttamiseen vaadittava terveydenhuollon ammattilaisten tai psykoterapeuttien lisäystarve. Arviointi tehdään, jos aloite etenee eduskunnassa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi heinäkuun alussa, että hoitojonojen lyhentämiseen on myös varattu "merkittävä summa rahaa".

STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkö Pasi Pohjola sanoi kuun alussa, että seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamiseen on kaavailtu noin 150 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Summa tarkentuu, kun hallitus päättää tulevasta talousarviosta. Hoitotakuun voimaantuloon on kaavailtu joidenkin vuosien mittaista siirtymäaikaa.

Hallitus on luvannut terveyskeskuksiin 1  000 lääkäriä, jotta hoitoon pääsy nopeutuisi ja seitsemän päivän hoitotakuu toteutuisi.

Terapiatakuu-aloite ylitti viime viikonloppuna 50  000 kannattajan rajan ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Alametsän mukaan aloite aiotaan jättää eduskunnalle syksyllä.

Kansalaisaloitteesta keskustellaan ensin eduskunnan suuressa salissa, minkä jälkeen sitä käsittelee asianomainen valiokunta. Valiokunta voi tehdä aloitteesta mietinnön tai halutessaan myös luopua sen pidemmästä käsittelystä ja jäädä odottamaan mahdollisia myöhempiä toimenpiteitä, kuten hallituksen esitystä.

Kansalaisaloite laitettiin vireille jo edellisen hallituskauden aikana. Alametsä arvioi, että aloitteelle on tukea poliitikkojen keskuudessa erityisesti nyt vaalien jälkeen.

"Esimerkiksi ministeri Kiurua myöten poliitikot ovat aika sitoutuneita siihen. Moni on kommentoinut hallituksestakin, että he haluaisivat sen toteuttaa", Alametsä sanoo.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksessa istuvat SDP:n lisäksi keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Toukokuun EU-vaaleissa ehdolla ollut Alametsä on nousemassa Suomen 14. europarlamentaarikoksi, jos Britannia eroaa EU:sta.