
Ei tule lakkosyksyä, uskoo tuore työministeri – ”Nämä toimet eivät ole todellakaan mahdottomia, koska ne ovat käytössä Ruotsissakin”
”Tätä tehdään vuoropuhelun kautta”, Arto Satonen sanoo kohutuista työelämän muutoksista ja kertoo tavanneensa jo kaikki työmarkkinajärjestöjen ykkösjohtajat.
”Pelaan Seinäjoella shakkikisat elokuussa ja pyrin pelaamaan rantalentopalloa vähintään kerran viikossa”, Arto Satonen kertoo ministeriajan harrastuksistaan. Kuva: Carolina HusuVain Suomessa voi käydä näin: ministeri tulee mediaa vastaan toimistonsa ulkopuolelle, ovi takana menee lukkoon, avaimet ovat sisällä, talonmies ei vastaa, joten ministeri lähtee itse hakemaan vara-avainta. Muualla homman hoitaisi avustaja.
Arto Satonen, 56, on tuore kokoomuslainen työministeri ja tunnettu kotipaikkakunnallaan Sastamalassa eli entisessä Vammalassa. Ohikulkijat huikkaavat heipat tai ainakin katsovat vaivihkaa perään.
Satonen uskoo saaneensa ison osan äänistä, jotka keskusta menetti Pirkanmaalla. Miehellä ei ole maataloustaustaa, mutta metsää on, ja hän on profiloitunut maa- ja metsätalousasioilla sekä työelämän asioilla.
”Olen paneutunut tähän sektoriin koko poliittisen urani, ja vedin hallitusneuvotteluissa työllisyys- ja sosiaaliturvaosiota. Puolueiden yhteinen iso kuva oli, että taloutta ja työllisyyttä pitää vahvistaa merkittävästi.”
Satosen pesti on kaksivuotinen, sillä kausi on puolitettu raumalaisen Matias Marttisen, 32, (kok.) kanssa.
”Matalapalkkaisenkin työn tekemisen pitää aina kannattaa suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyön suhteessa osa-aikatyöhön.”
Alkukauden työlista on mittava ja mutkikas, eikä varmaankaan haittaa, että ministeri on myös shakkimestari.
”Matalapalkkaisenkin työn tekemisen pitää aina kannattaa suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyön suhteessa osa-aikatyöhön. Tavoitteenamme on nostaa työllisyysastetta, vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja parantaa Suomen kilpailukykyä, tuottavuutta ja palkanmaksukykyä.”
Hallitus aikoo tiukentaa työttömyysturvaa, rajoittaa lakko-oikeutta, helpottaa irtisanomista, lisätä paikallista sopimista, tiukentaa vientivetoista palkkamallia sekä lopettaa yhteiskunnalle hyödyttömät vuorotteluvapaa- ja aikuiskoulutustuet jo 1.1. ja 1.8.2024 lukien.
Pelkästään kannustienloukkujen ja sosiaaliturvan purkaminen tuo työmarkkinoille 78 000 ihmistä.
”Kaikki toimet on tarkoitus saada voimaan kevääseen 2025 mennessä, ja uskon, että vaalikauden lopussa meillä on 100 000 työntekijää lisää.”
Kun Satonen uudistaa, hän sanoo miettivänsä asioita enemmän pienyrittäjän kuin vaikkapa sijoittajan silmin.
Työrauhaa ja paikallista sopimista käsittelevät työryhmät ovat jo aloittaneet työnsä. Osa uudistuksista tulee voimaan jo ensi vuoden alussa.
Palkattomasta sairauspäivästä nousi kohu samantien, vaikka useimmissa työehtosopimuksissa päivä on palkallinen.
”Rakennusalalla tätä on jo noudatettu, mutta jokainen toimiala arvioi tarpeen itse. Uskon, että palkallisuus pysyy useimmissa työehtosopimuksissa jatkossakin”, Satonen toppuuttelee.
Kun Satonen uudistaa, hän sanoo miettivänsä asioita enemmän pienyrittäjän kuin vaikkapa sijoittajan silmin. Hän on itse toiminut grilliyrittäjänä ja vanhemmat kauppiaina.
”Minun on ollut aina vaikea ymmärtää työelämän vastakkainasettelua. Vanhempani maksoivat työntekijöille yli minimipalkan ja veivät heitä jopa lentokoneella virkistäytymään. Työntekijät olivat motivoituneita ja pitkään töissä eli kumpikin hyötyy, kun yritys pärjää.”
Perussuomalainen elinkeinoministeri Ville Rydman on tärkeä työpari Satoselle.
”Luulen, että minä tulen pärjäämään hänen kanssaan. Olemme aika lailla samaa mieltä työ- ja elinkeinoministeriön käsittelemistä asioista.”
Satonen vastaa myös kilpailuasioista, mutta ei halua kommentoida Yaran lannoitemyyntiä.
”Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyrkii siihen, että markkinat toimivat. Se on itsenäinen valvova virasto, eikä ministeriö voi määrätä sitä puuttumaan yksittäiseen asiaan.”
”Työryhmissä pohjana on hallitusohjelma, kenelläkään ei ole veto-oikeutta.”
Kun työntekijöiden oikeuksiin kuitenkin aiotaan kajota ja laajat tukilakot ovat vielä syksyllä laillisia, odotettavissa on varmaankin melkoinen lakkosyksy?
”Toivon, ettei ole. Tätä tehdään vuoropuhelun kautta. Olen tavannut kaikki työmarkkinajärjestöjen ykkösjohtajat ja korostan, että nämä toimet eivät ole todellakaan mahdottomia, koska ne kaikki ovat jo käytössä Ruotsissakin”, Satonen sanoo.
Lakimuutoksia valmistelevissa työryhmissä on sekä työnantajien että työntekijöiden edustus.
”Pohjana on hallitusohjelma, kenelläkään ei ole veto-oikeutta ja jos tulee yhteisiä muutosehdotuksia, hallitus kuuntelee niitä herkällä korvalla.”
Arto Satosella on koti ja kokoustila Sastamalassa ja ranteessa on kotimainen Havu-kello. Kuva: Carolina HusuSatonen arvioi, ettei edes työperäinen maahanmuutto mullistu suuntaan eikä toiseen: maaseutu saa kausiväkensä ja yritykset tekijöitä.
Jatkossa työlupa jopa sallii toimialan ja työnantajan vaihtamisen ja Satonen toivoo, että myös perheen yhdistämisen tulorajoissa otettaisiin huomioon ihmisen asumiskulut, jotka ovat usein maaseudulla kaupunkeja alemmat.
Työvoimapalvelut siirtyvät kunnille vuonna 2025. Kaavamaisesta työnhausta luovutaan ja virkailija saa enemmän vastuuta yksilöllisissä tukitoimissa.
”Vastikkeellisuus säilyy, mutta ihmisen elämäntilanne ja työllistymisen mahdollisuudet otetaan paremmin huomioon. Ketään ei pakoteta muuttamaan, mutta alanvaihto on yksi vaihtoehto ja kouluttautua voi opintorahalla tai työn ohessa.”
Hallitus haluaa töihin myös osatyökykyiset, iäkkäät, maahanmuuttajanaiset ja romanit.
”Siinä kaikkein vaikeinta on muuttaa muiden asenteita. Saan esimerkiksi paljon viestiä yli 55-vuotiailta, että heidän on vaikea uudelleen työllistyä. Toivon, että työnantajat arvostaisivat jatkossa enemmän kokemusta.”
Ministeri hyppää kesälomallaan maitoauton kyytiin.
Ministeri pitää kesälomansa heinä–elokuun vaihteessa, mutta ei aio käyttää lomaansa metsiensä hoitoon. Sen sijaan hän aikoo hypätä maitoauton kyytiin.
”Olen erään kuljetusyrittäjän kansanedustaja-kummi ja saan samalla päivitystä kuljetuksen ja maatilojen tilanteesta. Maatalouden osalta hallitusohjelma on hyvä, kun se painottaa ruoantuotantoa ja kannattavuutta, vaikka ympäristöasiatkin ovat tärkeitä. Uskon, että yksimielinen hallitus vahvistaa metsienkin edunvalvontaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








