Viljelylle vaatimuksia, metsänojitukseen ohjeita
Maaperä- ja ympäristötieteen professori Markku Yli-Halla Helsingin yliopistosta kehottaa ehkäisemään ongelmaa. Sen korjaaminen on vaikeaa.
Ensimmäisistä käytännön kokeista muun muassa säätökastelusta on saatu lupaavia tuloksia. Kokeilussa salaojiin pumpattiin vettä kuivina kesinä eikä maaperä päässyt kuivumaan.
Parin, kolmen vuoden aika on kokeilulle kuitenkin aivan liian lyhyt.
MTT:n tekemässä selvityksessä viljelijät ja metsänomistajat suhtautuivat happamuuden torjuntaan periaatteessa myönteisesti. Lähes 80 prosenttia sanoi, että ongelman kartoitus voidaan tehdä ilman tuotannollisia ongelmia. Tukea toimiin kuitenkin edellytettiin.
Säätösalaojituksessa ongelmilta uskoi välttyvänsä vain neljännes ja säätökastelussa vain muutama prosentti. Halukkuutta osallistua kustannuksiin oli vähänlaisesti.
Maanviljelyksen lisäksi maan happamoituminen olisi otettava huomioon myös metsien käsittelyssä ja kaikessa rakentamisessa, jossa maa-aineksia liikutellaan. GTK:n ympäristögeologi Peter Edén kertoo, että ongelmaan havahduttiin ensimmäisen kerran Vaasan ohitustiellä.
Tutkija Tuomas Saarinen Oulun yliopistosta kertoo, että metsämaiden ojituksissa sulfaattimaista olisi oltava tieto. Paksut turvekerrokset kyllä yleensä ehkäisevät ongelman syntyä. Syviä ojituksia olisi vältettävä.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
