Metsästäjäliitolta kritiikkiä riistakolmiolaskentojen aikaistukselle, metsästysseuroille halutaan lisää vastuuta jahdin säätelystä

Ylä-Lapin kunnissa riekkolaskenta toteutetaan kanakoirametsästäjien avulla ja laskennassa hyödynnetään kanakoiria. Kuva vuoden 2014 laskennasta, johon Juha Järvinen Ivalosta osallistui koiransa kanssa. Kuva: Kari Lindholm

Riistakolmiolaskentojen ajankohtaa on aikaistettu, jotta metsästysajoista ja mahdollisista rajoituksista voitaisiin tehdä ajantasaisia päätöksiä. Suomen Metsästäjäliiton mielestä tietojen vertailtavuus vaikeutuu, jos osa aineistosta on peräisin nykyistä myöhemmältä ajankohdalta.

"On myös arveluttavaa todeta, että lintutilanne on koko 28-vuotisen laskentahistorian alhaisin."

Isossa osassa maata metsästysseurat säätelevät omatoimisesti ja tarkasti metsästysaikaa sekä pyydettävien lintujen määrää alueellaan kannanvaihtelujen mukaan. Sekä riistahallinnon että seuratason samanaikainen säätely aiheuttaa tällöin turhaa päällekkäisyyttä ja byrokratiaa, jota tulisi karsia, huomauttaa Metsästäjäliitto kannanotossaan.

Liitto esittää, että jatkossa mietittäisiin keinoja, kuinka vastuuta kanalintujen metsästysrajoituksista voitaisiin antaa enemmän metsästysseuroille. Näin seurat voisivat heikoimmilla lintualueilla tarvittaessa rajoittaa metsästystä, mutta ei kuitenkaan tarpeettomasti lyhennettäisi hyvien lintumaiden metsästysmahdollisuuksia.

"Asialla olisi keskeinen merkitys myös riistakolmioiden laskentainnokkuuden ylläpitämiselle seurojen alueella."

Riistakolmiolaskentoja suorittaneiden metsästysseurojen havaintojen mukaan kuumissa laskentaolosuhteissa poikueiden liikkuvuus ja havaittavuus oli merkittävästi heikompaa myöhempään ajankohtaan ja viileämpään säähän verrattuna.

Tämä tuli esille kuluneen kesän laskennoissa, joihin sattui useita hellepäiviä. Ilmiö voi johtaa kannan ja erityisesti poikasosuuksien aliarvioon, todetaan Metsästäjäliiton kannanotossa.