Yhdysvallat yhä ilman maatalouslakia
Decatur, Illinois, USA
Maatalouslaki on yksi niistä asioista, joihin USA:n poliitikot joutuvat tarttumaan nyt vaalien jälkeen. Tällä hetkellä ei ole uutta eikä vanhaa lakia, sillä edellinen päättyi syyskuun lopussa.
Viideksi vuodeksi kerrallaan säädettävä maatalouslaki pitää sisällään kaiken köyhien ruokakorteista maatalouden ympäristötoimiin ja tukiin. Vuotta kohti sen budjetti on 100 miljardia dollaria eli 780 miljoonaa euroa.
Hallinto on nyt ”rampa ankka”: kongressissa on edustajia, jotka hävisivät vaalit mutta jatkavat tammikuuhun asti. Periaatteessa he voivat nyt tehdä pelottomia päätöksiä.
Silti maatalouslain saaminen ennen tammikuuta on epätodennäköistä, Pat Westhoff maatalouspolitiikan tutkimuslaitos Faprista arvioi. Asiantuntijat ennustavat, että lakiin tulee ensi hätään puolen vuoden tai vuoden jatkoaika.
Senaatti hyväksyi oman versionsa kesäkuussa ja edustajainhuone antoi oman esityksensä heinäkuussa. Senaatin esitys olisi leikannut maatalousbudjetista 35 miljardia dollaria seuraavan kymmenen vuoden aikana. Edustajainhuone olisi leikannut 23 miljardia.
Puolueiden keskinäinen nokittelu ja syksyn vaalit estivät yhteisen näkemyksen. Presidentti Barack Obaman puolueella demokraateilla on jatkossakin täpärä enemmistö senaatissa, kun taas edustajainhuone on republikaanien vallassa.
Obama on esittänyt 30 miljardin leikkausta. Leikkaus kohdistuisi lähinnä suoriin tukiin ja satovakuutusten valtionosuuteen.
Sekä senaatti että edustajainhuone poistaisivat suorat tuet ja hintatuet. Maidolle ne loisivat tulostakuujärjestelmän. Siihen kuuluisi mahdollisuus tuotannon säätelyyn, jota republikaanit ovat kuitenkin alkaneet vastustaa.
Pikasäästöjä haetaan todennäköisesti satovakuutuksista, joista liittovaltio maksaa 7 miljardia vuodessa. Keskilännen kuivuus tuplaa tämän vuoden menot, ja kuivuus vaikuttaa vielä ensi vuoden kylvöihinkin.
Senaatti poistaisi valtionosuuden rikkaimmilta viljelijöiltä. Sillä säästettäisiin 1,1 miljardia kymmenessä vuodessa. Toinen leikkauskohde olisi pienentää valtion osuutta, joka nyt on 62 prosenttia korvauksista.
Useimmat viljelijäjärjestöt ovat pitäneet satovakuutusta ykkösasiana uudessa maatalouslaissa silläkin uhalla, että muita tukia vähennetään.
”Miksi leikkaisimme satovakuutuksia, kun olemme 25 vuotta yrittäneet viedä maataloustukia niiden suuntaan?” kysyy Dale Moore, joka edustaa kuuden miljoonan viljelijäjäsenen Farm Bureauta.
Kansasin yliopiston maatalousekonomisti Barry Flinchbaugh ei usko maatalouslain saamiseen ennen huhtikuuta. Hän arvelee lopputuloksen olevan enemmän senaatin kuin edustajainhuoneen esityksen kaltainen. Hehtaarituet poistuisivat, ja niiden sijaan viljelijä saisi kompensaation 11 prosenttia ylittävästä tuoton menetyksestä. Yli 21 prosentin menetyksen korvaamiseen tarvittaisiin kuitenkin satovakuutus.
Presidentti Obaman kannatus Amerikan maaseudulla väheni edellisvaalien 46 prosentista 41 prosenttiin. Vastaehdokas Mitt Romney voitti kannatusta lupaamalla vähentää kaikenlaiset säätelyä.
MIKE WILSON
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
