Tiukka kisaviimeisistä paikoista

Ylen eilen julkistaman mielipidemittauksen perusteella näyttää siltä, että kokoomus on suurin puolue EU-vaaleissa. Keskusta ja perussuomalaiset kisaavat toisesta sijasta. SDP:n alamäki näyttää jatkuvan, sekä vihreät että vasemmistoliitto ovat nousussa.

Puolueiden välinen kisa edustajapaikoista on kyselyn perustella tiukka. Kokoomus kärkkyy neljättä paikkaa, keskusta ja perussuomalaiset kisaavat kolmesta paikasta. SDP säilyttäisi kaksi paikkaa, vasemmistoliitolle ja vihreille olisi tulossa paikat ja Rkp:llä on mahdollisuus yhteen paikkaan.

Suhteelliset erot viimeisten paikkojen osalta ovat niin pienet, että lopputulosta on mahdotonta ennakoida. Ratkaisevaa on, kuinka puolueet saavat kannattajansa sunnuntaina liikkeelle.

Ennakkotietojen mukaan äänestysprosentin arveltiin näissä vaaleissa nousevan korkeammaksi kuin edellisissä EU-vaaleissa. Ennakkoäänestyksen perusteella tavoite on karkaamassa, ja äänestysinto saattaa jopa hiipua edellisten EU-vaalien 40,3 prosentista.

Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, korostaa se annettujen äänien merkitystä entisestään.

Äänestämättä jättämistä perustellaan usein sillä, ettei yhdellä äänellä ole merkitystä. Näissäkään vaaleissa se ei pidä paikkaansa, sillä karkeasti arvioiden jokainen ääni vastaa käytännössä 2,5 ääntä. Tällaista valtaa ei yksittäisissä vaaleissa äänestäjälle usein tarjota.

Euroopan parlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 europarlamentaarikkoa. Osassa jäsenmaista vaalit on jo pidetty, mutta suurimmassa osassa äänestetään ensi sunnuntaina. Kaikkien maiden tulokset julkistetaan vasta sunnuntaina.

Eurovaaleissa on yhteensä noin 400 miljoonaa äänioikeutettua, mutta uurnille vaivautui edellisissä vaaleissa vain 43 prosenttia. Korkein äänestysprosentti oli Luxemburgissa, jossa lähes 91 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Lähes yhtä hyvään tulokseen päästiin Belgiassa. Vähiten vaalit kiinnostivat Slovakiassa, jossa vain vajaa 20 prosenttia äänesti.

Huolimatta siitä, että Kreikassa ja Kyproksella on Luxemburgin ja Belgian tapaan äänestyspakko, jäi äänestysinto näissä maissa alle 60 prosentin.

Suomessa ei ole pakko äänestää, mutta se on oikeus ja vain äänestämällä voi vaikuttaa. Monet meistä ovat huolissaan siitä, että joissakin maissa ei järjestetä kunnollisia vaaleja tai vaalitulokset ovat ennakolta tiedossa. Suomessa jokainen äänioikeutettu voi itse asettua ehdokkaaksi ja ainakin äänestää. Tämä oikeus ei ole kaikissa maissa aina itsestään selvä asia.

EU-vaalien tärkeys näkyy muun muassa siinä, että puolueet ovat asettaneet ehdokkaiksi eturivin poliitikkojaan. Ehdolla on muiden muassa talouskomissaari, kolme ministeriä, iso joukko kansanedustajia ja puolueiden nuoria nousevia kykyjä. Yhteensä ehdokkaita on 251. Tästä joukosta löytyy varmasti jokaiselle sopiva ehdokas.

Euroopan parlamentin valta suhteessa muihin EU:n instituutioihin ja jäsenvaltioihin on kasvanut. Valta on lisääntynyt muun muassa budjettia-, maataloutta- ja maaseutua koskevissa asioissa. Ukrainan kriisin yhteydessä EU:n yhteinen ulkopolitiikka on noussut vahvasti esiin.

Äänestämättä jättämistä perustellaan myös sillä, että sekin on kannanotto. Näin varmasti on, mutta samalla asioista päättäminen jätetään muille.

Oli äänestysprosentti millainen tahansa, valitaan EU-parlamenttiin Suomesta 13 edustajaa. Sunnuntaina on mahdollisuus osallistua valintaan. Käytä oikeuttasi.

Avaa artikkelin PDF