Osmankäämiä voi syödä keväisin kuin parsaa ja juurakosta valmistuvat gluteenittomat jauhot – kasvin höytyvistä suunnitellaan korvaajaa untuville
Ojanvarsilta tutulle kasville löytyy käyttötarkoituksia, mutta huono saatavuus hidastaa tuotantoa.
Osmankäämin höytyvät sopivat mainiosti tekstiilien eristeeksi. Juurakosta voi valmistaa jauhoja ja versot kelpaavat lautaselle sellaisenaan. Kuva: Carolina HusuKosteassa ympäristössä viihtyvä osmankäämi on tuttu näky teiden varsilla. Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii parhaillaan kasvin soveltuvuutta peltoviljelyyn esimerkiksi rehun tuottamista varten.
Rehukäyttöä varten osmankäämi leikataan nuorella kasvuasteella, joten se on varsin satoisa rehukasvi.
”Osmankäämi kelpaa myös ihmisten elintarvikkeeksi”, kertoo Luken tutkija Hanna Kekkonen.
Tärkkelyspitoisesta juurakosta voi valmistaa gluteenittomia jauhoja, ja sitä voisi hyödyntää muussakin leivonnassa. Keväisin osmankäämin nuoria versoja voi käyttää parsan tavoin. Kasvustoa voi ylipäätään hyödyntää ruuan lisukkeena vaikkapa salaatissa.
”Se on monipuolinen elintarvike, joka sopii jatko- ja tuorekäyttöön.”
Rönsyilevää kasvustoa voi käyttää myös rakennusmateriaalina.
”Osmankäämissa itsessään on niin paljon liima-aineita, että se ei tarvitse rakentaessa ylimääräisiä liima-aineita. Sitä voi pitää ekologisena vaihtoehtona siinäkin mielessä”, Kekkonen kertoo.
Massa on hyvin muovailtava. Kun pitkälle prosessoitu, osmankäämistä valmistettu seos kostutetaan ja asetetaan muottiin, se pitää kuivuessaan muotonsa hyvin.
”Saksassa ja Hollannissa osmankäämistä on tehty kertakäyttöastioita korvaamaan muovisia. Olen nähnyt massasta tehtyjä matkalaukkujakin”, Kekkonen sanoo.
Lisäksi osmankäämin siitepölyä voi käyttää luonnonmukaisessa tuholaistorjunnassa petopunkkien ravinnoksi.
”FLUFFSTUFF-niminen startup-firma käyttää osmankäämiä tekstiileissä. Osmankäämin höytyvää on ennen vanhaakin käytetty esimerkiksi tyynyn täytteenä, ja he ovat nyt tuomassa sitä tekstiileiden eristeeksi. Sillä on hyvä lämmönerityskyky, ja se on pehmeää. Siitä voisi tuottaa ekologisia untuvan korvikkeita”, Kekkonen kertoo.
Höytyvistä eroteltavat siemenet voi käyttää elintarvikkeena esimerkiksi puristamalla niistä öljyä.
”Meidän tarkoitus on tehdä kasvipohjaisia tekstiilitäytteitä, ja me aloitamme leväosmankäämillä ja tattarilla. Kickstarter-tuotteet on tarkoitus lanseerata tulevana, talvena ja rahoituskierrokset alkavat lokakuussa”, kertoo Tehilah Auramo, joka on toinen FLUFFSTUFF-startupin perustajista.
”Meidän tavoite on poistaa polyesteri ja untuva maailmasta”, Auramo sanoo. FLUFFSTUFF tavoittelee tekstiilejä, jotka ovat läpikotaisin kestävästi tuotettuja.
Soiden ennallistaminen osmankäämin kasvatukseen ja kosteikkoviljelyyn auttaa sitomaan hiiltä. Sillä on merkittäviä vaikutuksia Suomen vuotuisiin päästöihin.
Tarkoituksena on myös lisätä työllisyyttä ja kilpailla energiaturpeen tuotannon kanssa.
”Kiinnostusta omankäämistä tehtyihin tuotteisiin varmasti tulisi, jos tuotantoa pystyttäisiin varmistamaan. Nyt taitaa olla niin, että sitä keräillään sieltä missä sitä on. Tuotantoketju pitäisi saada pystyyn ihan alkutuotannosta saakka”, Kekkonen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
