"Homma elää niin paljon, että on mahdotonta sanoa lopputuloksesta", paljastaa ympäristöministeri Tiilikainen hiilinielun viime neuvotteluista

"Tavoittelemme sitä, että voimme jatkaa kasvavaa puun käyttöä Suomessa, teollisuus voi investoida ja Suomessa pystytään taakanjaon vähennysprosentit pitämään 39 prosentissa", ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vastasi hiilinielukysymykseen. Kuva: Sanne Katainen

"Suomen metsät ovat valtava hiilinielu. Ne ovat sitoneet ilmakehästä hiilidioksidia vuositasolla 20–40 miljoonaa tonnia vuositasolla viime vuosikymmeninä. Ja vaikka nyt metsäteollisuus investoi ja meillä puun käyttö kasvaa, myös tulevina vuosikymmeninä Suomen metsät ovat yksi Euroopan suurimmista hiilinieluista, ja nielevät (hiidioksidia) 15–20 miljoonaa tonnia vuodessa."

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) osaa hissipuheensa EU-piireissä.

Tiilikainen kertoi hiilinielu-päätöksenteon viimeisistä neuvotteluista ja tapaamisistaan EU-valtioiden ympäristöministeriöiden kanssa.

Energiateollisuuden (ET) järjestämässä Energia-akatemian alumnitapaamisessa Helsingin Hilton Kalastajatorpalla videon välityksellä Berliinistä puhunut Tiilikainen oli tiistaina keskustellut Saksan ympäristöministeriön valtiosihteerin ja hänen tiiminsä kanssa hiilinielulinjauksista tulevaa ministerineuvostoa varten.

Pariisin sopimuksen solmimisen jälkeen Tiilikainen tapasi Saksan ympäristöministerin tai valtiosihteerin nyt jo neljättä kertaa.

"Suomen esitystä olemme tuoneet rankasti esille, ja saaneet sille myös ymmärrystä. Nyt toivomme, että lopullinen ratkaisu (ministerineuvostossa) antaisi ratkaisun metsien kasvun nykyistä korkeammalle käytölle siten, että hiilinielu säilyy ja monimuotoisuudesta huolehditaan."

Suomella ei tiettävästi ole ollut mitään B-suunnitelmaa sen varalle, että Suomen kanta metsien käytön lisäämiseksi ei voittaisikaan muuta EU:ta puolelleen.

Näyttääkö ministeristä nyt siltä, että mitään B-suunnitelmaa ei edes tarvittaisikaan?

"Neuvottelutilanteet elävät. On yhtä aikaa monta palikkaa. On taakanjako kansallisine jakoprosentteineen, on lulucf ja ne kytkeytyvät joustomekanismin kautta toisiinsa. Tiiviit virkamiesneuvottelut jatkuvat huomenna (keskiviikkona) Brysselissä. Homma elää niin paljon, että on mahdotonta sanoa lopputuloksesta. Tavoittelemme sitä, että voimme jatkaa kasvavaa puun käyttöä Suomessa, teollisuus voi investoida ja Suomessa pystytään taakanjaon vähennysprosentit pitämään 39 prosentissa", ministeri Tiilikainen vastasi Maaseudun Tulevaisuuden esittämään suoraan kysymykseen.

"Tähän tähtäämme", Tiilikainen ynnäsi.

Ympäristöministerien ministerineuvosto käsittelee lulucf-hiilinielukysymystä 13. lokakuuta EU-puheenjohtajamaa Viron johdolla.

Ympäristöneuvostossa ollaan yhteisymmärryksestä vielä "kohtuullisen kaukana", kuuluu jäsenmaita ja komissiossa sukkuloineen ministeri Tiilikaisen arvio.

Euroopan parlamentti hyväksyi 14. syyskuuta äänestyksessään maankäyttösektorin päästölaskentaan muutoksen, joka on jäsenmaille tasa-arvoinen. Äänestys kumosi metsien hiilinielujen sattumanvaraisen laskennan, joka olisi nojannut historialliseen käyttötasoon.

"Jos katsottaisiin vain historiallista vertailutasoa, niin vertailuvuosina meillä on ollut yli 30 miljoonan tonnin hiilinielu. Sen kaltaisen ylläpitäminen olisi tulevaisuudessa hyvin hankalaa. Siinä se probleemi", Tiilikainen selvitti energia-alan suomalaisvaikuttajille.

Ympäristöministeri Tiilikainen toimii myös ET:n Energia-akatemian johtoryhmän puheenjohtajana.

EU-parlamentin äänestystuloksen perusteella puun käyttöä voidaan Tiilikaisen arvion mukaan lisätä kunhan huolehditaan pitkällä tähtäimellä hiilineutraaliudesta.

Euroopan unioni arvioi ja päättää parhaillaan, miten se panee toimeen omalta osaltaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisen Pariisin sopimuksessa sovitulla 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Päästökauppaan kuuluvalla sektorilla päästöjä jo jaetaan alas. Päästökaupan ulkopuolisella sektorille julkaistiin viime viikolla ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma. Liikennepuolelle määriteltiin muun muassa biokomponentin sekoitevelvoite liikennepolttoaineisiin.

"Siinä käsitellään se, mitä päästökaupan ulkopuolella (muun muassa liikenteessä) on tehtävä, jotta EU:n määräämä 39 prosentin päästövähenemätavoite saavutettaisiin vuoteen 2030 mennessä."

Suomi tavoittelee osana ilmastosuunnitelmaa hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöt on ajettu siihen mennessä niin alas, että metsänielu riittää kattamaan kaikki päästöt vuonna 2045. Ruotsi on asettanut saman tavoitteen.

Koko hiilinielukeskustelun ja lainsäädännön taustalla on parin vuoden takainen Pariisin sopimus. YK:n alaisella sopimuksella pyritään rajoittamaan ilmakehän lämpeneminen korkeintaan kahdella asteella hiilidioksidipäästöjä rajoittamalla. Suomi toimi ympäristöministeri Tiilikaisen mukaan aktiivisesti Pariisin ilmastoneuvotteluissa:

"Sain olla mukana yhtenä EU:n kuudesta pääneuvottelijasta. Tunnen jopa omistajuutta Pariisin sopimusta kotaan", Tiilikainen kehui.