EU-johtajat pääsivät sopuunpankkiunionin aikataulusta
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti François Hollande (edessä selin) pääsivät torstai-iltana sopuun euromaiden yhteisen pankkivalvonnan aikataulusta. Lopulliset päätökset uudesta valvojasta on tarkoitus tehdä joulukuun EU-huippukokouksessa. Eurooppa-neuvosto Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Torstaina ja perjantaina Brysselissä kokoontuneet EU-maiden valtionpäämiehet pääsivät sopuun euroalueen pankkivalvonnan aikataulusta.
Ranskan ja Saksan kompromissin mukaan pankkivalvontaa koskeva lainsäädäntö tulee voimaan jo ensi vuoden alusta, mutta varsinainen valvonta käynnistyy vasta ensi vuoden aikana.
Ranska ja Etelä-Euroopan maat olisivat alunperin halunneet valvonnan käyttöön nopeammalla aikataululla.
Pankkivalvonta on ehtona sille, että EU:n kriisirahastosta voidaan maksaa suoraa pankkitukea kriisimaiden pankeille.
”Tavoitteena on erottaa pankkikriisit ja valtioiden ongelmat, ettei veronmaksajien rahaa jatkossa tarvittaisi pankkien pelastamiseen”, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi läpi yön jatkuneen kokouksen päätteeksi.
Erityisen tyytyväinen Katainen oli siihen, että Erkki Liikasen johtaman työryhmän esitykset pankkien omistajien ja sijoittajien vastuun kasvattamisesta luvattiin ottaa harkintaan.
Päämiehet lupaavat pankkivalvontaan myös lisää avoimuutta ja parempaa demokraattista kontrollia.
Eurooppa neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn esitys euromaiden ”rahoituskapasiteetista” eli yhteisestä budjetista ei saanut pääministereiltä erityisen innostunutta vastaanottoa.
”Kaivattiin lisää tietoa, mitä esityksellä tarkalleen ottaen haetaan. Teimme kuitenkin selväksi, että kyse ei voi olla yhteisvastuun lisäämisestä tai suhdanteiden tasaamisesta ei voi olla kysymys”, Katainen painottaa.
Myös Suomen ajama EU:n talouskomissaarin aseman vahvistaminen tyrmättiin alkuunsa.
”Ehdotin sitä kokouksessa, mutta kannatusta ei löytynyt. Varsinkin komissio itse vastusti ehdotusta.”
Aiemmin ainakin Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on esittänyt EU:lle niin sanottua superkomissaaria, jolla olisi veto-oikeus jäsenmaiden budjetteihin.
Kataisen mielestä Suomen suurin saavutus kokouksessa oli kirjaus digitaalisten sisämarkkinoiden edistämisestä.
”Taustalla on minun ja Ranskan presidentti François Hollanden yhteinen esitys, joka johti nyt konkreettiseen tulokseen.”
Esimerkkejä digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa koskevista esityksistä ovat EU:n laajuinen sähköinen allekirjoitus, sähköinen laskutus ja tekijänoikeuksien vahvistaminen.
Kataisen mukaan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen voi lisätä EU:n talouskasvua jopa 4 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
”Kriisin aikana on saatu esimerkiksi sisämarkkinoiden suhteen aikaan paljon sellaista, mikä normaaleissa oloissa ei olisi onnistunut”, pääministeri muistuttaa. Sisämarkkinoiden tiivistämisen lisäksi unionissa on Kataisen mukaan nyt vahva kannatus vapaakaupan edistämiselle.
”EU:n ruisleipää halutaan nyt syödä ja etsiä kasvua sieltä mistä sitä oikeasti on saatavissa”, Katainen sanoo.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
