Tuore selvitys: Suomesta pelataan nettipeleissä ulkomaille noin puoli miljardia euroa vuodessa

Veikkauksen monopolijärjestelmän ulkopuolelle hävitty rahamäärä on huomattava, todetaan sisäministeriölle luovutetussa raportissa. Selvityksen tehneen työryhmän puheenjohtajana on toiminut ekonomi Harii Sailas. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

Selvityshenkilöiden arvion mukaan Suomesta valuu ulkomaille verkossa pelattavissa rahapeleissä noin puoli miljardia euroa vuodessa.

Rahapelien yksinoikeusjärjestelmää arvioineen esiselvityksen loppuraportti luovutettiin sisäministeriölle maanantaina. Hankkeen tavoitteena oli muun muassa laatia kartoitus erilaisista rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista malleista poliittisen päätöksenteon tueksi. Selvityksessä on tarkasteltu etenkin verkossa pelattavia kasino- ja vedonlyöntipelejä.

Selvityshenkilöinä ovat olleet Harri Sailas (puheenjohtaja), Tuija Brax, Riitta Matilainen ja Mikko Alkio.

Selvityksen mukaan Suomi voi edetä joko säätämällä uusia rajoituksia, joilla ehkäistään nykyistä tehokkaammin rahapelaamista yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella. Toinen vaihtoehto olisi siirtyä verkossa pelattavien rahapelien lisenssijärjestelmään.

Raportissa ei oteta suoraan kantaa, kumpi olisi parempi vaihtoehto. Euroopan kehitys on ollut kuitenkin lisenssijärjestelmän suuntaan.

”Kyllä voimme nähdä, että maat ovat päätyneet lisenssijärjestelmään ilman sen dramaattisempia huonoja seurauksia. Ei ole yhtä totuutta, kummassa vaihtoehdossa pelihaitat ovat vähäisemmät tai kummassa ne hoituvat paremmin. Niitä on molemmissa”, Sailas totesi tiedotustilaisuudessa.

Jos lisenssijärjestelmään mentäisiin, sen piiriin kuuluisivat lähtökohtaisesti netissä pelattavat kasinopelit ja vedonlyönti. Veikkauksen yksinoikeuden piiriin jäisivät rahapeliautomaatit, fyysiset kasinot ja kaikki kivijalkaa jakelukanavana käyttävät vedonlyönti, lotto- ja arvontapelit.

Lisenssijärjestelmässä toimivat rahapeliyhtiöt maksaisivat tuotosta veroa valtiolle. Selvityksen tekijöiden mielestä veroasteen tulisi käyttöönottovaiheessa olla noin 20–25 prosenttia.

Lisenssijärjestelmällä on ollut laaja poliittinen tuki, kun näkökantoja on aiemmin selvitelty.

Tällä hetkellä noin puolet kaikesta verkossa tapahtuvasta rahapelaamisesta suuntautuu järjestelmän ulkopuolisiin peleihin. Järjestelmän ulkopuolelle pelaaminen aiheuttaa merkittäviä rahapelihaittoja, joiden tehokas ennaltaehkäisy on selvityshenkilöiden mukaan haastavaa.

Lisenssijärjestelmän hyvä puoli olisi se, että pelaaminen sallituissa ja valvotuissa kanavissa lisääntyisi. Näin on käynyt myös verrokkimaissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, Sailas sanoo.

Sailas painottaa, että rahapelaamisen haittojen – terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten – vähentäminen tulee olla rahapelipolitiikan ja lainsäädännön johtava tavoite.

”Lisenssin alla toimimisen ehdot liittyen sääntelyyn, markkinointiin ja arpajaisveroon täytyy kyetä mitoittamaan niin, että markkina on riittävän houkutteleva mutta kuitenkin niin, että sääntely pyrkii minimoimaan edellä mainitut haitat. Tämä on ehkä se vaikein kysymys kokonaisuudessa”, Sailas totesi tiedotustilaisuudessa.

Hän sanoi, että pelihaittojen ehkäisyyn ja tutkimukseen pitää sitoutua käyttämään vähintään yhtä paljon rahaa kuin nyt, jos lisenssijärjestelmään siirrytään.

”Jos tämä puoli ei saa rahoitusta eikä hoidu, on parempi unohtaa vaihtoehto.”

Riskitasolla pelaamista harjoittaa suomalaisista noin 400  000, rahapeliriippuvuudesta kärsii 52  000 suomalaista.

Luotettavia arvioita mahdolliseen lisenssijärjestelmään siirtymisen vaikutuksista valtion talouteen on selvityksen mukaan käytettävissä vain vähän. Työryhmä ei tähän myöskään ottanut kantaa. Suuntaa antaa kuitenkin se, kuinka paljon nyt rahaa valuu nettipelaamisessa ulkomaille ja kuinka suureksi työryhmä veroastetta esitti.

Sailaksen mukaan olisi realistista tavoitella, että suurin osa pelaamisesta tapahtuisi sallituissa ja valvotuissa kanavissa, jos lisenssijärjestelmään siirryttäisiin.

”Sataan prosenttiin tässä ei päästä, mutta hienoa olisi, jos kanavointiasteessa päästäisiin johonkin 90 prosenttiin.”

Sailaksen mukaan Suomen pelimarkkinoiden koko on tällä hetkellä noin 1,5 miljardia euroa.

Esiselvityksessä tarkasteltiin viiden verrokkimaan (Ruotsi, Tanska, Norja, Hollanti ja Ranska) kansallisia rahapelijärjestelmiä. Näistä vain Norjassa on käytössä rahapelaamisen yksinoikeusjärjestelmä, kun taas muissa maissa on otettu käyttöön netissä pelattavien rahapelien lisenssijärjestelmä. Selvityksen tekijät uskovat, että lisenssijärjestelmään voitaisiin siirtyä tämän vaalikauden aikana.