Varman Risto Murto hämmästyi osakemarkkinoiden suhteellisen pientä niiausta – "On suuri vaara, että tulee finanssikriisin toisinto"

Koronavirusepidemiaa seuranneet rajoitukset ja talouden epävarmuus ovat olleet suurempi kriisi ihmisten arjessa ja reaalitaloudessa kuin finanssimarkkinoilla. "Suomi saattaa palautua jälkisyklisenä taloutena viiveellä, kuten kävi finanssikriisissäkin", ennustaa Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Kuva: Carolina Husu

Työeläkeyhtiö Varman sijoitusten tuotto oli tammi–maaliskuussa -10 prosenttia. Vuoden alusta sijoitukset menettivät markkina-arvostaan noin viisi miljardia euroa ja ne olivat 43,6 miljardia euroa

"Talouden pysähtymisestä huolimatta vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Tämä osoittaa, että eläkejärjestelmän turvaksi tehdyt riskipuskurit toimivat kuten ne on tarkoitettu", sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Varman vakavaraisuuspääoma oli 7,9 (11,6 vuoden alussa) miljardia euroa eli 1,6-kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Vahva vakavaraisuus mahdollistaa sen, että heikkonakaan sijoitusvuotena eläkkeisiin ei tarvitse käyttää rahastoituja eläkevaroja.

Eläkejärjestelmälle sijoitustaloutta suurempi riski tuleekin reaalitaloudesta, Murto arvioi. Vuodesta 2010 Varman sijoitusten kumulatiivinen tuotto oli maaliskuun lopussa yhä 58,7 prosenttia.

Globaaliksi levinnyt koronapandemia pysäytti talouden.

"Suurena vaarana on se, että tästä tulee finanssikriisin toisinto, Murto viittasi Suomen talouskehitykseen.

Yritysten tilauskirjat olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä hyvällä tasolla. Vasta toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä koronaviruksen etenemisen katkaisemiseksi julistettu talouden sulkutila, lock-down, tuntuu muun muassa vientiyritysten tuotannossa ja taloudessa.

Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä pohtikin etäyhteyksin järjestetyssä osavuosikatsaustilaisuudessa, onko kuva sijoitusmarkkinoilla liian optimistinen? Osakemarkkinoiden äkillisestä pudotuksesta jo lähes puolet on korjattu. Luottoriskimarkkinoilla kuva on pessimistisempi – niillä toimii myös enemmän velkaantuneita yrityksiä.

Palautuminen pörsseissä alkoi heti maaliskuun jälkeen. Yhdysvaltain SP500 osakeindeksi on enää vain -2,2 prosenttia miinuksella maaliskuun pudotuksen jälkeen. Teknologiapörssi Nasdaq on jo plussalla.

Kriisi kohtelee eri sektoreita ja markkinoita eri tavoin, vaikka koronapandemia runteleekin maailmanlaajuisesti.

Pörssit USA:ssa elpyivät Eurooppaa nopeammin. Kehityskulku oli vastaava myös ennen koronaa. Matkailuun sidoksissa olevat yhtiöt ovat kärsineet pahiten, suurten teknologiayhtiöiden painoarvo ja suhteellinen arvostus on noussut myös viime viikkoina.

Risto Murto näkee, että taloudessa on havaittavissa optimismia. Murto mainitsee kaksi keskeistä syytä siihen, miksi osakkeiden kurssit eivät ole laskeneet paljonkaan:

"Talouden tukipaketit erityisesti Yhdysvalloissa tulivat nopeasti liikkeelle. Finanssikriisist opittiin", Murto alleviivasi eritotetn keskuspankkien toimia.

Finanssikriisi oli jo lähdössä liikkeelle, mutta keskuspankki Fedin johdolla siihen pantiin tulppa. Finanssikriisin riskiä pienennettiin merkittävästi.

Toinen positiivinen asia on ollut se, että nyt tiedetään, että virus voidaan saada hallintaan taloudellisesti kalliiksi tulevilla hätätoimenpiteillä, eristyksin.

Sijoitusmarkkinoilla nähdään negatiivisina tekijöinä kasvavat valtioiden velat ja keskuspankkien taseet. Toiseksi, virus jää kuitenkin elämään, vaikka sen etenemistä voidaankin hillitä.

Virus jää kiertoon, kunnes toimiva rokote saadaan laajaan jakeluun. Milloin? THL arvioi kahden vuoden kuluttua, optimisimmatkin arviot 12–18 kuukauden kuluessa.

Murto arvelee, että rokotteen jakamisesta se vasta "varsinainen härdelli tuleekin".

Suomi saattaa palautua jälkisyklisenä taloutena viiveellä, kuten kävi finanssikriisissäkin. "Saarena" Suomi voi kuitenkin säästyä koronalta terveyden kannalta suhteellisesti muita maita paremmin.

Yhtä kaikki, markkinat ovat yhä "sairaalahoidossa eivätkä kestä kummoisiakaan iskuja. Korot pysyvät nekin pitkään alhaalla.

Talouspolitiikka pysynee elvyttävänä:

"On tosi tärkeää, että infrahankkeet pidetään putkessa, ja mielellään aikaistetaankin. Tässä tulee vielä tekemisestä pula", Varman Muro ennustaa.

Koronavirusepidemialla on ollut vaikutuksia Varman asiakasyrityksiin ja vuokralaisten liiketoimintaan. Varma antaa TyEL- ja YEL-vakuutusasiakkailleen lisää maksuaikaa vakuutusmaksujen hoitoon. Maksuaikajouston on ottanut käyttöön 8 prosenttia Varman TyEL- ja 14 prosenttia YEL-asiakkaista. Maksuaikahakemuksissa korostuvat uusimaalaiset yritykset ja toimialoista majoitus- ja ravintolatoimijat sekä erikoiskaupat.

Varma ei peri ravintolatoimijoilta vuokria kahden kuukauden ajalta, koska nämä ovat joutuneet sulkemaan toimipaikkansa eduskunnan päätöksellä. Joustoa liiketilavuokriin saavat myös yrittäjät, jotka ovat koronatilanteen vuoksi erityisissä vaikeuksissa.

Paljonko Varma antaa vuokria anteeksi touko-kesäkuulta, sitä sijoituksista vastaava Rytsölä ei paljasta.

"Jos emme tulisi vuokrissa vastaan, yrityksiä menisi konkurssiin. Tilanne oli sylissä, ja olisi vaikea saada uusia vuokralaisia myöhemminkään."