Metsäalan kannattavuudessa riittää paljon tutkittavaa
Tutkija Juha Siitonen esitteli kirjanpainajatuhoja Sipoossa syksyllä. Metsätuhojen seurantaan ja torjuntaan liittyvät tutkimukset ovat metsänomistajalle tärkeitä jatkossakin. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMetsäntutkimuslaitos yhdistyi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Riistantutkimus RKTL:n kanssa Luonnonvarakeskukseksi (Luke) vuoden alusta. Yhdistymiseen liittyy toiminnan tehostaminen, tutkimusasemaverkon karsinta ja rahoituksen muutos.
”Metsänomistajat toivovat, että metsäntutkimus säilyttää myllerryksessä asemansa. Pitkäkestoisille ja kalliille kenttäkokeille ei ole vaihtoehtoja”, sanoo tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta.
Järvinen korostaa puun kasvatukseen ja korjuuseen liittyvän tutkimuksen tärkeyttä. Niillä haetaan puuntuotannon kannattavuutta.
”Metsien käsittelyn vaikutuksia koskevat tutkimukset voivat kestää useita kymmeniä vuosia. Ne hyödyttävät metsänomistajien lisäksi koko metsäalaa. Luke on ainut vaihtoehto niiden toteuttamiseen.”
Metsänomistajille tärkeitä ovat myös Lukelle periytyneet Metsäntutkimuslaitoksen viranomaispalvelun tapaiset palvelut. Niihin kuuluu esimerkiksi puun hintaseuranta.
”Metsätutkimus on ollut mukana markkinoiden kehittämisessä. Tämä ei koske pelkästään puukauppaa vaan myös erilaisia metsäpalveluita.”
”Erittäin tärkeätä metsänomistajille on myös metsien terveydentilaan ja metsätuholaisten seurantaan ja niiden torjuntaan liittyvä tutkimus.”
Järvisen mukaan kaikki metsäalan toimijat korostavat, että Luken on tuettava metsävarojen hyödyntämiseen liittyvää elinkeinotoimintaa. Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luovat pohjan hyvinvoinnille.
”Luken on vietävä loppuun Metlan metsäntutkimusohjelmat. Sen lisäksi Luken on pystyttävä perustamaan jatkossakin puhtaasti metsällisiä tutkimusohjelmia.”
”Metsänomistajille tärkeää on, että tutkimus pysyy lähellä käytäntöä. Käytännön sovelluksia voidaan etsiä esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten kanssa.”
Luken rahoitus tiukkenee ja muuttuu. Muutos siirtää tutkimuslaitosten rahoja valtioneuvoston ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen alaisuuteen. Ne ovat jatkossa kilpailtavaa, yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa rahoitusta.
Järvinen muistuttaa, että metsäntutkimus tuottaa käytännön tiedon lisäksi paljon metsäpoliittista päätäntää tukevaa tietoa. Valtakunnan metsien inventointi on yksi esimerkki siitä.
Metsätutkijoiden keräämän tiedon tärkeyttä korostaa sekä ilmastonmuutos että suunnitteilla olevat investoinnit, jotka nostavat metsän kasvun lähelle kestävää hakkuusuunnitetta.
”Metsäpoliittisen päätännän taustalla käytetty tieto vaikuttaa metsänomistajiin tehtävien päätösten kautta. Siksi on tärkeätä, että tietoa on riittävästi.”
”Metsäntutkimuksen rahoitus on ollut jo pitkään vähenemässä. Tässä tilanteessa on tärkeä pitää kiinni kestokoealaverkostosta. Biotalouteen siirtyminen edellyttää panoksia myös metsäntutkimukseen.”
Järvisen mukaan rahaa on haettava myös maan rajojen ulkopuolelta. EU:lla on metsätutkimusta liippaavia hankkeita, joiden kautta voi yrittää saada rahoitusta tutkimukselle.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
