Sahakeräilijä herättää muinaishirvitykset eloon
Saksalainen Rinco 1920-luvulta on ensimmäinen Suomessa myyty, kannettava moottorisaha. Se uppoaaa puuhun kahden ihmisen avustamana. Käsissä tuntuva tärinä on kova, sillä saha-valmistajat kehittivät tärinänvaimennusta vasta 1960-luvulla. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoRUOVESI (MT)
Ruoveteläisen Matti Kivistön kiinnostus moottorisahoihin heräsi, kun naapuri toi hänelle 1970-luvun alussa epäkuntoon menneen Dolmar CP:n.
Edellisvuosikymmenen rakkine kääntyvine laippoineen kiehtoi nuorta metsuria. Jumiin mennyt moottori oli mielenkiintoinen haaste korjattavaksi.
”Se oli vanhahtavan oloinen ja kiinnostava. Olen aina ollut innostunut vanhoista koneista.”
Naapurin ihmetykseksi Kivistö sai sahan kuntoon. Hän sai pitää sen, ja sen jälkeen moottorisahoja on kertynyt varastoon muutama lisää. Tarkkaa määrää Kivistö ei osaa enää sanoa.
”Ehkä yli 500. Kahden miehen sahoja on yli 120.”
Järeät kahden hengen sahat ovat Kivistön erityinen intohimo. Moottorisahojen ensi vuosikymmeninä kaikki sahat olivat järjestään kahden hengen malleja, koska ne painoivat noin 40 kiloa.
Sahakokoelma on periaatteessa loppumaton työmaa. Kiinnostavimmat sahat Kivistö on korjannut toimintakuntoon, mutta kaikkea ei millään ehdi. Hän on valmistanut uusia varaosia myös muille keräilijöille muun muassa saksalaisiin Rinco-sahoihin.
Rinco oli ensimmäinen Suomessa myyntiin tullut ketjusaha.
Kivistön seuraava haaste on koota turkulaisen upseerin Robert Laguksen vuonna 1915 kehittämä Arbor-puunkaatokone. Se on yli 100-kiloinen hirvitys, jossa on edestakaista liikettä sahaava justeeriterä. Arborin moottori ja joitakin muita osia Kivistöllä jo on.
2000-luvulla internet on mullistanut keräilyharrastuksen. Sahoja on nyt helppo löytää ja kauppaa käydä kansainvälisestikin. Merkittävin kauppakanava on verkkohuutokauppa Ebay. Sen haittapuolena on hintojen nousu.
Harvinaisia sahoja saa vain maksamalla jopa tuhansia euroja, ellei tuuri osu kohdalle jollakin perinteisellä rompetorilla.
”Kätköissä on varmasti paljon sahoja, mutta tavalliset ihmiset eivät ajattele niitä.”
Kivistö arvioi Suomessa olevan 50–100 aktiivista moottorisahojen keräilijää. Virallista yhdistystä ei ole, mutta sahakeräilijät ovat järjestäneet tapaamisia lähes joka vuosi. Niissä katsellaan sahoja ja varaosia sekä vaihdetaan, ostetaan ja myydään.
Ensi vuonna on tarkoitus järjestää 100-vuotisjuhlatapaaminen, kun Suomen ensimmäisen moottorisahan Arborin keksimisestä tulee 100 vuotta täyteen.
Kivistöä huolestuttaa keräilijöiden korkea keski-ikä. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa, jossa nuoriakin on hurahtanut mukaan.
Kivistö on tehnyt sahojen parissa oikeitakin töitä, sillä hän oli pitkään metsurina ennen kuin lunasti kotitilansa. Vielä nytkin eläkepäivien lähestyessä hän sahaa metsistään muutaman sata kuutiota hankintapuuta joka talvi.
Kivistön ensimmäisessä omassa sahassa, vuoden 1968 Canadien 340:ssä ei ollut tärinäsuojausta eikä äänenvaimennusta. Onnekseen hän on käyttänyt kuulosuojaimia alusta saakka.
Moottorisahojen viime vuosien teknisiä muutoksia ovat sanelleet pakokaasunormit. Kivistön mukaan kehitys ei ole pelkästään hyvästä – hieman vanhemmat mallit olivat tehokkaampia ja helpompia huoltaa.
Kaikkien aikojen parhaana sahana Kivistö – ja kuulemma moni muukin – pitää Husqvarnan 242-mallia.
”Se oli todella varmatoiminen ja helppo huoltaa nykysahoihin verrattuna. Sitähän kaikki kaipaa, ja nyt ei enää saa. Olisi pitänyt ostaa puoli tusinaa varastoon.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
