Lupahallinto jarruttaa miljardien eurojen investointeja
Elinkeinoelämän keskusliiton arvioiden mukaan lupahallinto jarruttaa miljardien eurojen potentiaalisia investointeja. Tuore selvitys ehdottaa, että ympäristölupaa ei vaadittaisi niin usein kuin nykyisin.Elinkeinoelämän keskusliiton arvioiden mukaan lupahallinto jarruttaa miljardien eurojen potentiaalisia investointeja. Tuore selvitys ehdottaa, että ympäristölupaa ei vaadittaisi niin usein kuin nykyisin.
Suomessa on ympäristöluvanvaraisia tuotantolaitoksia väkilukuun suhteutettuna 3–7 kertaa enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tilaama selvitys vertaa ympäristölupajärjestelmiä muun muassa Ruotsissa, Alankomaissa, Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Virossa.
Selvityksen tehneet professori Ari Ekroos ja erityisasiantuntija Matias Warsta painottavat, että vertailumaissa ympäristölupaa vaativia laitoksia on aiemmin ollut huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Lupamenettelyjen määrää on muualla onnistuttu vähentämään erilaisilla hallinnon keventämishankkeilla.
Suomen tuotantolaitoksista valtion viranomaisten valvomia on noin 6 500 ja kuntien toimivaltaan kuuluvia hieman alle 14 000.
Naapurimaissa eroja
Ylivoimaisesti suurin osa luvanvaraisista kohteista on eläinsuojia tai kalankasvatuslaitoksia. Eniten luvanvaraisia laitoksia on Etelä–Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Ruotsissa luvanvaraisia laitoksia on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.
Ruotsissa osa eläinsuojista, jotka olisivat meillä lupavelvollisia, eivät länsinaapurissa edellytä edes ilmoitusta.
Kalankasvatuksessa lupa vaaditaan Suomessa hyvin pieniltäkin laitoksilta.
Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan ympäristölupa vaaditaan, jos kalankasvatuslaitoksella käytetään vuodessa vähintään 2 000 kiloa kuivarehua. Ruotsissa raja on 40 000 kiloa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
