Niklas Holmberg veti vaalikeskustelun neljän suurimman puolueen edustajille perjantaina. Kuva: Sanne Katainen
MT Live: Lunastuslaki avaa maanomistajille mahdollisuuden keinotteluun, sanoo Tytti Tuppurainen: ”Laista on luotu veronmaksajille kallis automaatti”
Suomalaisten kyselyssä tyrmäämää etäopetusta pitää harkita, jos joitain aineita ei muuten opetettaisi ollenkaan, puoluejohtajat sanovat.
Neljän suurimman puolueen edustajat Antti Kaikkonen (vas.), Heikki Autto, Riikka Purra ja Tytti Tuppurainen kohtasivat MT Liven vaalipaneelissa perjantaina. Kuva: Sanne KatainenSDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan uudistettava lunastuslaki mahdollistaa maanomistajille keinottelun.
”Lunastuslaista on luotu veronmaksajille kallis automaatti”, Tuppurainen sanoi perjantaina MT Liven alue- ja kuntavaalipaneelissa.
Tuppuraisen mukaan maan hinnan pitäisi muodostua markkinoilla.
”Riikka on usein tarkka veronmaksajien rahoista. Tässä kohtaa on ollut sokea silmä”, hän viittasi perussuomalaisten puheenjohtajaan, valtiovarainministeri Riikka Purraan.
”Omaisuuden suoja on tärkeä kokoomukselle.”
Purra nosti esiin, että hallitus sai lunastuslain pitkään odotetun uudistuksen eduskuntaan ”varsin hyvin tuloksin”. Lakiuudistusta on odotettu kolmelta hallitukselta.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan eduskunnassa tullaan katsomaan, korjaako lunastuslaki siirtolinjojen alle jäävien maiden korvauksia riittävästi.
Tuppuraisesta sähkölinjojen alle jäävien maiden korvauksista olisi voitu tehdä erillislaki.
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajan Heikki Autton mukaan kokoomuksen ja SDP:n kannassa on selkeä ero. ”Omaisuuden suoja on tärkeä kokoomukselle.”
Voisiko isojen teollisuuskonsernien yhteisöverotuottoja jakaa sinne, missä esimerkiksi energian tuotanto tapahtuu?
Autton mukaan osuus tuotoista pitää mennä sinne, missä käytännön haitat ovat. Esimerkiksi Lapin Kemijoki on rakennettu ja säännöstelty, mutta Kemijoki-yhtiön tuotot menevät Espooseen, jossa Fortumin pääkonttori sijaitsee.
Purran mukaan asia aiheuttaa kentällä epäoikeudenmukaisuuden tunteita mutta kantaansa hän ei kertonut.
Tuppuraisestakin asiaa voisi tarkastella. ”Tuotot kuuluvat sinne, missä haitat syntyvät.”
”Tämä olisi oikeudenmukainen suunta. Katsotaan, tuleeko esityksiä”, sanoi Kaikkonen.
Paluu perusasioiden äärelle on ratkaisu koulujen oppimistulosten parantamiseen, sanoivat Purra ja Autto.
”Kouluissa on tehty uudistuksia väärään suuntaan ja liikaakin. Esimerkiksi luokalta toiseen pääsee liian helposti”, Purra sanoi.
Hän ja Autto korostivat hallituksen tekemiä toimia, kuten koulujen kännykkäkiellon edistämistä.
Myös Kaikkonen toivoi koulujen palaavan perusasioiden äärelle. Hän nosti esille myös inhimilliset ryhmäkoot ja toimivan eritysopetuksen sitä tarvitseville.
Ryhmäkoot ovat Tuppuraisen mukaan myös SDP:n kärkiteemoja.
Hänen mukaansa varsinkin alakoulussa 20 oppilaan ryhmät olisivat ihannekoko. Vaaliteemana SDP:lle on myös opettajien kouluttaminen.
”Pojat on saatu lukemaan, tytöt on saatu kiinnostumaan matematiikasta.”
Purra nosti toimivana koulujärjestelmänä Tyrnävän Kuulammen koulun, joka on Suomen Pisa-tulosten kärjessä.
”Se on tasoryhmäkoulu, jossa oppilaat saavat itse valita tasoryhmänsä ja esimerkiksi sen, käyttävätkö he paperikirjoja vai digimateriaalia vai jotain niiden yhdistelmää”, Purra sanoi.
”Pojat on saatu lukemaan, tytöt on saatu kiinnostumaan matematiikasta”, hän lisäsi.
Kuulammen koulun järjestelmä on opettajien itse luoma, eikä se Purran mukaan ole muiden koulujen opetusta kalliimpaa.
”Ei voi olla niin, että kokonaisia ikäluokkia laitettaisiin vain ruudun ääreen.”
Kaikkien neljän suurimman puolueen edustajat pitivät osin etänä järjestettävää perusopetusta mahdollisena sellaisissa kunnissa, joissa on vain vähän lapsia.
Asiaa ovat aiemmin jo nostaneet esille perussuomalaiset ja keskusta.
Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä iso osa suomalaisista tyrmäsi ajatuksen. Purra nosti puheenvuorossaan kuitenkin esiin sen, että vaihtoehtoiset ratkaisut ovat hankalia.
”Kuka tällaista asiaa kysyttäessä kannattaisi”, Purra toteaa.
Hänen mukaansa samalla tulisi kysyä esimerkiksi sitä, ollaanko kuntaveroa valmiita maksamaan lisää kalliimpien ratkaisujen hintalappu.
Kaikkonen oli Purran kanssa samoilla linjoilla.
”Jos vaakakupissa on se, onko koulua ollenkaan, vai opetetaanko osaa, esimerkiksi harvinaisempia aineita etänä, eiköhän se ole parempi vaihtoehto”, Kaikkonen sanoi.
Nimenomaan harvinaisemmat aineet kelpasivat esimerkiksi myös SDP:n Tytti Tuppuraiselle ja kokoomuksen Heikki Auttolle.
Tuppuraisen mukaan etäopetusta voidaan käyttää poikkeuksena tai kun kyseessä on harvinaisempi aine, mutta kaikki muut vaihtoehdot pitää käyttää ensin.
”Ei voi olla niin, että kokonaisia ikäluokkia laitettaisiin vain ruudun ääreen”, Tuppurainen sanoo.
Heikki Autto huomioi lähiopetuksen tärkeyden myös sosiaalisesta näkökulmasta.
”On selvää, että jos asuinpaikka on hyvin etäällä kirkonkylältä, etäisyys voi olla pitkä. Mutta kyllä lapsen pitää päästä päivän aikana myös siihen yhteisöön, jossa myös peli ja leikki, kuuluvat oppimiseen”, hän sanoi.
”Esimerkiksi motivoituneille yläkoululaisille harvinaisemman kielen oppimista voitaisiin varmasti tehdä hyvinkin etänä.”
Maakuntaveroa kukaan puolueiden edustajista ei pitänyt hyvänä ideana.
Keskusta on ollut valmis selvittämään maakuntaveroa mutta Kaikkosen mukaan selvityksen tulos on, että vero ei ole kovin hyvä idea. Se voisi lisätä alueiden eriarvoisuutta ja lisätä verotaakkaa.
Korjaus 7.3.2025 klo 13.40 Videolla esitetty grafiikka puolueiden luottamuksesta oli virheellinen. Perussuomalaisten sija on todellisuudessa keskustan jälkeen neljäntenä.
Ohessa oikea grafiikka.
Juttua muokattu 7.3. kello 13.25. Korjattu Heikki Autton nimen taivutus.
Juttua muokattu 7.3. klo 12.30 täydennetty juttua lunastuslain ja yhteisöverotuottojen jaon osalta.
- Osaston luetuimmat
