Tutkija: Palveluiden hajautus voi olla kannattavampaa kuin keskittäminen – "Olemmeko jo liikaa heikentäneet maaseudulla elämisen edellytyksiä?"
Tutkija Olli Lehtonen varoittelee uskomasta sokeasti kaupungistumiseen, sillä yhä useampi asuu kausittain maaseudulla.
Monipaikkainen yhteiskunta edellyttäisi yhteiskunnallisten palveluiden nykyistä joustavampaa järjestämistä niin, että palveluntarjonta elää väkimäärän muuttuessa. Esimerkiksi sote-palveluiden kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, että sote-keskus olisi voitava valita lyhyemmäksi ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan. Kuva: Pekka FaliKoronakevät tarjosi ikkunan siihen, miltä suomalainen yhteiskunta saattaa tulevaisuudessa näyttää, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Olli Lehtonen.
”Moni siirtyi täysipäiväisesti etätöihin kaupungeista maaseudulle. Tämä liike näkyi selkeästi mobiiliverkkodatassa, jonka perusteella ihmisten liikkuvuusaktiivisuus kasvoi keväällä vain maaseutukunnissa.”
Tuoreimman, kesäkuussa julkaistun maaseutubarometrin mukaan 61 prosenttia suomalaisista yhdistää maaseutuun myönteisiä mielikuvia ja 25 prosenttia kaupungeissa asuvista haluaisi asua maaseudulla.
Lehtosta huolestuttaa, vastaako maaseutu enää ihmisten mielikuvia: ”Vieläkö meillä on mielikuvia vastaavia maaseutualueita, vai olemmeko jo liikaa heikentäneet maaseudulla elämisen edellytyksiä?”
Lehtosen mukaan Suomessa on tietoisesti valittu toimintojen keskittämisen tie siinä käsityksessä, että se johtaa tulevaisuudessa menestykseen.
”Poliittiset ohjelmat painottavat kaupungistumiskehitystä. On ajateltu, että suurimpiin kaupunkeihin panostamalla myönteinen kehitys leviää laajemmallekin. Mutta ei se leviä.”
Lehtonen toivoo, että alueiden vuorovaikutus ymmärrettäisiin ja huomioitaisiin nykyistä paremmin poliittisessa päätöksenteossa.
”Ei pidä sokeasti uskoa kaupungistumiseen, sillä samanaikaisesti on olemassa muitakin kehityskulkuja. Kaupungistumiseen kytkeytyy lisääntyvä monipaikkaisuus, minkä vuoksi tasapainoinen aluerakenne edellyttäisi investointeja molempiin päihin monipaikkaista asumista – kaupunkiin ja maaseudulle. Tämän viestin soisi tavoittavan päätöksentekijät.”
Aidosti monipaikkainen yhteiskunta edellyttäisi muun muassa yhteiskunnallisten palveluiden nykyistä joustavampaa järjestämistä niin, että palveluntarjonta elää väkimäärän muuttuessa. Esimerkiksi sote-palveluiden kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, että sote-keskus olisi voitava valita lyhyemmäksi ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan.
”Palveluiden optimointi edellyttää aiempaa tarkempaa tietoa siitä, miten käyttäjämäärät elävät eri vuodenaikoina. Sen jälkeen hajautus voi olla jopa kannattavampaa kuin keskittäminen”, Lehtonen arvioi.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
