Tutkimus: Metsälinnut häiriintyvät retkeilyreitistöillä liikkuvista ihmisistä
Linnut eivät totu ihmisten läsnäoloon, vaikka ne tottuisivat rakennettuihin retkeilyreitteihin.
Tutkimuksessa jalohaukat, kuten varpushaukka nimettiin yhdeksi herkistä lajeista, joka erityisesti häiriintyy ihmisten läsnäolosta. Kuva: Kari KytoSveitsissä on tutkittu retkeilyreittien ja retkeilevien ihmisten vaikutuksia metsälintuihin ja havaittu, että retkeilyreittien lähistöllä elää vähemmän lintuja ja lintulajeja kuin metsässä muuten.
Havainto pätee myös alueilla, missä retkeilyreitit ovat kulkeneet jo useiden vuosien ajan. Tämä osoittaa, että metsälinnut eivät totu ihmisten läsnäoloon.
Tutkimus on julkaistu Frontiers in Ecology and Evolution -julkaisussa. Tutkimuksessa korostetaan, että lintuja eivät häiritse retkeilyreitit, vaan ihmisten läsnäolo.
"Ihmisten läsnäolo vaikuttaa metsälintuihin. Ihmisiä välttelevä käytös ei häviä, sillä kaikki linnut eivät totu ihmisiin ja reittien pitkäaikainen vaikutus säilyy", sanoo Yves Bötsch Sveitsin Ornitologisesta instituutista.
Bötsch on ollut päävastuussa tutkimuksesta. Tutkimusta on tehty yhteistyössä Zürichin yliopiston evolutiivisen biologian ja ympäristötieteiden instituutin kanssa.
Bötsch pitää tutkimuksen havaintoja tärkeinä, sillä paine luonnon virkistyskäytön kasvulle eläinten luontaisissa elinympäristöissä ja suojelualueilla kasvaa. Valitettavasti myös tietyille alueille määrätyt liikkumiskiellot jätetään huomioimatta.
Monet ulkoiluharrastukset perustuvat infrastruktuurin hyödyntämiseen, kuten teihin, retkeilyreitteihin ja polkuverkostoihin.
Reitit ja polkuverkostot vaikuttavat elinympäristöihin ja aiheuttavat alueiden sirpaloitumista. Isot elinympäristöt viipaloituvat ja erottavat villieläinpopulaatioita toisistaan.
Tutkimusta tehdessään tutkijat vertailivat neljää samanlaista metsäistä eläinympäristöä. Alueet erosivat toisistaan vain virkistyskäytön osalta.
Lintuja havainnoitiin äänen ja näköhavaintojen perusteella eri pisteissä retkeilyreittien läheisyydessä sekä metsissä muuten. Havaittiin, että tietyt lajit häiriintyivät ihmisten läsnäolosta muita enemmän.
Herkkiä lajeja, jotka hyppäsivät siivilleen hyvin nopeasti ihmisen havaittuaan, olivat esimerkiksi jalohaukat, kuten hiirihaukka ja varpushaukka. Myös kyyhkyt sekä tikkalinnut häiriintyivät herkästi.
"Yleisesti ajatellaan, että luonnossa liikkuminen ei vaikuta villieläimiin. Tutkimus osoittaa, että ihmisten läsnäololla on negatiivisia vaikutuksia", toteaa Bötsch.……
Linkki tutkimusartikkeliin: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fevo.2018.00175/full
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
