Sosiaaliturvan leikkaukset pidentävät leipäjonoja

Ruoka-avun saajien tarkkaa määrää on lähes mahdoton selvittää, koska apua jakavat sadat toimijat ja apu on erilaista paikkakunnasta ja avun tarjoajasta lähtien. Kuva: LEHTIKUVA / Mikko Stig

Leipäjonoista on tullut yhteiskunnan pysyvä osa, joka laajenee jatkuvasti, sanoo köyhyystutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.

Ruoka-apuun turvautuu Suomessa viikoittain noin 20 000 ihmistä, selviää Ohisalon ja professori Juho Saaren loppuvuonna 2014 julkaisemasta raportista.

Ruoka-avun saajien tarkkaa määrää on lähes mahdoton selvittää, koska apua jakavat sadat toimijat ja apu on erilaista paikkakunnasta ja avun tarjoajasta lähtien.

Vaikka leipäjonoissa seisoo tyypillisesti keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä ihmisiä, syrjäytymisen idut löytyvät monesti jo lapsuudesta.

"Suurin ongelma on, että jonoissa ollaan ehkä vuodesta toiseen, mutta huono-osaisuuden todellisia syitä ei lievitetä leivän jakamisella."

Ahdinko näkyy evankelis-luterilaisten seurakuntien ruoka-avussa. Kirkko on seurakuntien kautta ruoka-avun tarjoajista suurin.

"Eriarvoisuus on lisääntynyt, ja yhä useampi joutuu turvautumaan epäviralliseen apuun. Suurin syy on ehkä perusturvan riittämättömyys, kertoo kirkon diakonia- ja sielunhoitotyön asiantuntija Tiina Saarela.

Viime vuonna seurakunnat järjestivät 10  000 edullista tai maksutonta ruokailua, joihin osallistui yli 420 000 ruokailijaa. Ruokakasseja seurakunnat jakoivat reilut 270 000.

Kristillinen ViaDia-järjestö ja vapaaseurakunnat jakoivat yhdistyksen toiminnanjohtajan Kristian Vilkmanin arvion mukaan reilut 1,2 miljoonaa kiloa ylijäämäruokaa viime vuonna.

Ruoka-aputoimintaa niillä on yli 60 paikkakunnalla.