Laura Räty: Palvelun saantivaihtelee asuinpaikan mukaan
”Täsmälleen samanlaiset palvelut joka puolella Suomea on höpöhöpöä”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.).
Vaikka laadukkaisiin palveluihin on kaikilla oikeus, saavutettavuus ja toteutustapa voivat vaihdella.
”On esimerkiksi mielenkiintoista, että Suomen väkirikkaimmalla alueella Helsingissä otettiin käyttöön bussissa kulkeva hammaslääkärin työpiste, mutta muualla liikkuvia palveluita on aika vähän.”
Uudessa sote-laissa ei määritelty lähipalvelua, vaikka syrjäseudulla olisi niin toivottu.
”Jos tiivisti asutussa kaupungissa kiistellään terveysaseman siirtämisestä kilometrillä ja Lapissa 400 kilometrin synnytysmatkasta, miten palvelulle voisi antaa kilometri- tai tuntirajan?”
Lähipalveluja ovat Rädyn mielestä ihmisten päivittäin tai viikottain tarvitsemat palvelut, kuten neuvola, päiväkoti, alakoulu ja osin perusterveydenhoito.
Synnytyssairaala ei ole ja lukiokin on jo vaikeampi. Ministeri sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, ettei kuntaan saada opettajia tai lääkäreitä, jos lukiotakaan ei ole.
Sote-laki lähti lausuntokierrokselle maanantaina, ja tulee eduskuntaan marraskuussa.
Räty ei peittele pettymystään siihen, että päävastuu jäi julkiselle palveluntuottajalle ja sote-alue voi halutessaan käyttää yksityisiä vain alihankkijoina.
”Eli nykyinen malli säilytetään. Minusta Suomessa pitäisi siirtyä malliin, jossa raha seuraa potilasta ja ihminen valitsee itse palvelunsa. Yksityiset palvelut eivät ole itseisarvo, mutta hallittu kilpailu toisi julkisten ja yksityisten vahvuuksia esiin ja loisi uusia markkinoita.”
Rädyllä onkin vielä ilmeinen halu lisätä lopullisessa laissa yksityisten palveluiden painoarvoa.
”Jos siihen on mahdollisuus lausuntokierroksen jälkeen, teen sen ilomielin.”
Ministeri muistuttaa, että lopulliset päätökset palveluiden hankinnasta ja siitä, millä perusteilla missäkin palveluita tarjotaan, tekevät jatkossa viiden sote-alueen kuntayhtymien poliitikot.
”Uskon, että alueilla tulee iso vääntö ja että meille tulee viisi aika erilaista toimintamallia. Mutta on meillä erilaiset alueetkin, kuten Lappi ja ruuhka-Suomi.”
Räty ei rajaisi palveluita esimerkiksi asuinpaikan tai sen mukaan, onko vaiva itse aiheutettu.
Karsintalistalla voisivat olla muun muassa aikuisten hammashoito, lasten päivähoito-oikeuden rajaaminen ja työterveyshuolto.
Sote-palveluiden rahoitusmalli on auki ja jää seuraavalle eduskunnalle. Räty haluaa työterveyshuollon keskusteluun mukaan.
”On erittäin hyvä kysymys, onko kunnan perustehtävä järjestää työterveyshuoltoa yrityksille. Miksi kunnan pitäisi osallistua toimintaan, joka on hyvin kilpailtua ja jossa kunta on laskuttajana mutta ei rahoittajana? Tämäntyyppisistä kunnallisista velvoitteista voisi ihan hyvin ajatella luopuvansa.”
Edellisessä hallituksessa Huovinen halusi viljelijöiden työterveyshuollon kehittämisen säilyvän työterveyslaitoksella, mutta Rädyn edeltäjä Paula Risikko (kok.) oli valmis siirtämään sitä Melaan. Rädyn mukaan asiasta on valmisteilla lakiesitys.
”Maaseudun murrokseen liittyy sukupolvenvaihdoksia ja siirtymistä yrittäjyyteen ja muuhun liiketoimintaan. Viljelijät ovat olleet heikommassa asemassa eläkeasioiden, yrittäjyyden ja työterveyshuollon suhteen. Niistä pitää huolehtia lainsäädännöllisesti, ettei yksi elinkeinoryhmä jää kehityksessä muista jälkeen. Sillä ei ole merkitystä, kuka niistä huolehtii, kunhan tasavertaisuus toteutuu.”
Helsinkiläinen Räty mökkeilee Ristiinassa ja kertoo tuntevansa maaseutua itäuusmaalaisen Pukkilan kautta.
”Siellä on äidin kotitila, jossa enon perhe pitää luomutilaa ja islanninhevostallia. Olen seurannut kunnioituksella, kuinka maaseutu on muuttunut ja viljely ja liiketoiminta ovat yhdistyneet ja esimerkiksi hevosbisnes kasvanut.”
Rädyn vaalikirjoitus ”Helsingin kuppaaminen lopetettava!” vuonna 2011 paheksui rikkaampien kuntien köyhemmille maksamia tasauksia. ”Ei rahanjakoperusteena voi käyttää vain maantiedettä ja syrjäisyyttä”, Räty kirjoitti. Hän on edelleen samaa mieltä.
”On huomioitava, että metropolialue kantaa isomman vastuun asunnottomuudesta, huumeongelmista ja maahanmuutosta. Nyt Helsingin verotuloilla rahoitetaan muutakin maata.”
Räty ymmärsi vuonna 2011 niitä, jotka kokivat hänen valintansa Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi epäreiluksi, sillä hän ei edes hakenut virkaa.
Hyppy ministeriksi taisi käydä samoin?
”Ministerin virkaan ei haeta, vaan kutsutaan. On arvokas asia saada puolueen ja eduskuntaryhmän luottamus”, Räty kuittaa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
