Suomen elintarvikevienti on nousussa Venäjästä huolimatta

Rostenin markkinointi- ja vientijohtaja Veera Meltovaara sanoo, että yritys hakee viennistä kaksinkertaista kasvua muuhun kasvuun nähden. Lehtikuva / Maria Karuvuori.  

Näkkileipä maistuu pohjoismaalaisten lisäksi saksalaisille kuluttajille. Turkulainen Leipomo Rosten onkin onnistunut viemään suomalaista siemennäkkäriä Saksan markkinoille.

Rostenin markkinointi- ja vientijohtaja Veera Meltovaara sanoo, että yritys hakee viennistä kaksinkertaista kasvua muuhun kasvuun nähden.

”Viime vuonna liikevaihtomme oli noin 30 miljoonaa euroa, ja siitä yli 20 prosenttia tuli viennistä.

Saksassa on haasteena, että sekä elintarvikkeen hinnan että laadun tulee kohdata, ja inflaation myötä raaka-aineiden kustannukset ovat nousseet.

Myös Ruotsin viennissä on hankaluutensa.

”Voisi ajatella, että Ruotsin markkinoille on helppo päästä, mutta itse asiassa se on meille vaikein alue, koska kilpailua on paljon”, Meltovaara sanoo.

Kokonaisuutena suomalainen ruokavienti on kasvanut reilun kymmenen vuoden aikana, ja esimerkiksi vienti Saksaan on kaksinkertaistunut vuodesta 2014.

Suuri käänne suomalaisessa ruokaviennissä oli Venäjän vuonna 2014 aloittama Itä-Ukrainan sota ja Krimin miehitys. Näitä seurasivat useiden maiden Venäjä-pakotteet, ja Venäjän vastapakotteet aiheuttivat loven Suomen vientitilastoihin.

Siitä huolimatta viennin kokonaisarvo on kasvanut.

Ruokaa vietiin 1,4 miljardin euron edestä vuonna 2010 ja vuonna 2022 jo 2,3 miljardin. Kasvu on noin 65 prosenttia.

Elintarviketeollisuusliiton (ETL) toimialapäällikkö Marika Säynevirta kertoo, että vastapakotteiden jälkeen Suomessa lisättiin vientiponnisteluja muihin maihin.

”Tuolloin syntyi Food from Finland -vienninedistämisohjelma, ja esimerkiksi Kiinan markkinan avautuminen suomalaiselle sianlihalle on näiden ponnistelujen tulos.”

Vuonna 2014 Suomesta Kiinaan suuntautuvan elintarvikeviennin arvo oli noin 50 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 se oli kasvanut yli kolminkertaisesti 168 miljoonaan.

Kiinan vientiin liittyy myös riskejä. EU-tasolla on linjattu, että Kiina-riippuvuudesta pyritään eroon, ja Keskuskauppakamari varoitti viime vuonna, että Kiinan kaupan riskit ovat kasvaneet muun muassa autoritäärisen hallinnon vuoksi. Lisäksi lihan tuotanto vaatii paljon veroista rahoitettavia tukia.

Säynevirta korostaa, että vientimarkkinat ovat monen asian summa, ja epävarmuuksia on muillakin markkina-alueilla.

”Elintarvikkeiden vienti on ennenkin kytkeytynyt ulko- ja turvallisuuspoliittisiin asioihin, ja nyt tämä suuntaus on kasvanut.”

Myös ilmastonmuutos vaikeuttaa markkinoiden ennustettavuutta.

EU on edelleen Suomen suurin vientialue, ja eniten viedään Ruotsiin. Vuonna 2022 viennin arvo naapurimaahan oli 406 miljoonaa euroa. Ruotsiin viedään esimerkiksi suklaata ja alkoholijuomia.

Viime vuosina myös Ranskan viennin arvo on kasvanut merkittävästi: noin 60 prosenttia vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Voi ja muut maitorasvat ovat ylivoimaisesti suurin tuoteryhmä Ranskan markkinoilla.

Suomalaisista innovatiivisista kasviproteiinituotteista on puhuttu paljon, mutta niiden markkinaosuus on vielä pieni. Tällä hetkellä niillä ei ole omaa tuoteryhmää ETL:n vientitilastoissa, joten kokonaiskuvan hahmottaminen on hankalaa.

Veera Meltovaara uskoo, että Suomessa olisi paljon vientipotentiaalia kestävästi tuotetuissa ja terveellisissä elintarvikkeissa, kuten gluteenittomissa leivissä ja leivonnaisissa.

Olennaista hänen mielestään on, että vientiä tuetaan jatkossakin.

”Yksin on pienten yritysten vaikea pärjätä.”

Venäjä oli ennen Itä-Ukrainan sotaa Suomen suurin vientimaa. Vuonna 2013 vientiä Venäjälle oli 430 miljoonan euron arvosta, kun Ruotsin vienti jäi 277 miljoonaan.

Vielä vuonna 2014 Venäjän osuus oli 310 miljoonaa eli noin 20 prosenttia 1,6 miljardin arvoisesta viennistä.

Seuraavana vuonna viennin kokonaisarvo putosi 1,5 miljardiin ja Venäjän vienti romahti neljäsosaan sotaa edeltävästä vuodesta, noin 112 miljoonaan euroon.

EU asetti vuonna 2014 Venäjälle talouspakotteita Ukrainaan kohdistuvan aggression vuoksi, ja Venäjä vastasi monen elintarvikkeen tuontikielloilla.

Venäjän vastapakotteet muistetaan Suomessa varsinkin "Putin-juustoista", jotka tulivat markkinoille saman vuoden loppukesästä.

Vastapakotteista huolimatta elintarvikevienti Venäjälle jatkui pienimuotoisesti vielä vuonna 2022, noin 92 miljoonan arvosta. Kuluvan vuoden tilastot ulottuvat elokuuhun, ja siihen mennessä ruokaa on viety noin 29 miljoonalla eurolla. Suurin tuoteryhmä viime vuosien Venäjän viennissä ovat rehuseokset.

Myös juuston vienti on jatkunut vielä tämänkin vuoden puolella 407  000 euron edestä. Vuonna 2013 juustoa vietiin 128 miljoonalla, joten pudotus on ollut melkoinen.