Kannattaako hoitotahdossa toivoa kauneudenhoitoa tai lempiruokaa, vaikka jo perushoito saattaa takkuilla?
Mikä on hoitoa ja mikä on hoivaa, se on monille ihmisille epäselvää.
Hoitotahto tulee voimaan tilanteessa, kun ihminen ei itse kykene tekemään hoitoaan koskevia ratkaisuja. Kuva: Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Anni Reenpää.Lakatut kynnet, puhtaat hiukset, italialaista ruokaa ja taustamusiikkina Popedaa. Esimerkiksi tämänkaltaisia toiveita ihminen voi ilmaista hoitotahdossaan vaikkapa elvytyskiellon lisäksi.
Mutta kuinka realistista on odottaa, että erityistoiveet toteutuvat arjessa, kun elämä on jo ehtoopuolella ja kenties muistisairaus vienyt hoivakotiin?
”Riippuu yksiköstä ja tilanteesta, mutta myös asenteista”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Teija Hammar.
Hän myöntää, että varmastikaan joka päivä ei kaikissa paikoissa pystytä siihen.
”Itse näen, että on hyvää hoivakulttuuria keskustella, mikä on itse kullekin hyvää ja arvokasta hoitoa ja toimia sen mukaisesti. On olemassa paikkoja, joissa todellakin lakataan kynnet ja laitetaan paplareita tukkaan ja yritetään toteuttaa toiveita ihan viimeiseen saakka.”
Hammar tietää ihmisten tekevän jopa soittolistoja lempimusiikistaan tai listoja lauluista, joita eivät ainakaan halua kuulla. Hän kannustaa lisäämään myös toiveensa hoitotahtoon, jotta niitä voitaisiin kunnioittaa, jos tahtoaan ei joskus enää pystyisi sairauden tai jonkun muun syyn vuoksi itse ilmaisemaan.
”Hyvä hetki on tänään”, Hammar sanoo.
Hoitotahto kannattaa tehdä ennakkoon, koska sitä voi myös muuttaa. Koskaan ei ole liian aikaista, mutta jos alkaa esimerkiksi ilmaantua muistihäiriötä, sitten on jo syytäkin tehdä.
Hoitotahto tulee voimaan tilanteessa, kun ihminen ei itse kykene tekemään hoitoaan koskevia ratkaisuja.
Esimerkiksi Muistiliitto on laatinut hoitotahdolle valmiin lomakkeen, jota kuka tahansa voi hyödyntää. Lomake tekee selvän eron tahdonilmaisuille, jotka sitovat hoitohenkilöstöä, sekä hoivatoiveille, joita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Hoitotahdon voi kirjoittaa myös suoraan Kelan ylläpitämään Omakantaan.
”Mikä on hoitoa ja mikä on hoivaa, se on monille ihmisille epäselvää”, kertoo STT:lle Muistiliiton juristi Sari Elomaa.
Hän selventää, että hoivalla tarkoitetaan usein sosiaalihuollon palvelua, kuten ympärivuorokautista palveluasumista, ja hoidolla terveydenhuoltoa, jota koskee potilaslaki. Varsinaisessa hoitotahdossa ihminen voi esimerkiksi kieltää suonensisäisen antibioottihoidon, keinoruokinnan tai kytkemisen hengityslaitteeseen. Hoivaa koskevat toiveet liittyvät vaikkapa musiikkimieltymykseen tai lempiruokiin.
Elomaan mukaan Muistiliitossa pidetään tärkeänä, että myös ihmisten hoivatoiveita kunnioitetaan.
”Elämä ei ole pelkkää sotea. Hoivatoiveet liittyvät usein elämänlaatuun ja niiden ilmaiseminen varmistaisi, että asiakas saisi haluamaansa sisältöä elämään. Parhaimmillaan hoivatoiveet auttavat hoivakodin henkilökuntaa.”
Elomaa kertoo esimerkin. Jos muistisairaus aiheuttaa häiritsevää käyttäytymistä ja aggressiivisuutta, henkilökunta saattaa hoivatoiveiden avulla kyetä kohtaamaan ja rauhoittamaan asiakasta paremmin.
”Silloin ei välttämättä tarvitsisi pienentää tai rajoittaa muistisairaan minuutta ja itsemääräämisoikeutta.”
THL:n Teija Hammar muistuttaa hoitotahdon merkityksestä ikääntyvän tai muistisairaan omaisille. Tahdosta ja toiveista on hyvä puhua läheisille hyvissä ajoin. Tämä auttaa läheisiä ymmärtämään hoitotahdon laatijan toiveet ja voi vähentää läheisten ahdistusta tilanteissa, joissa he saattavat joutua tekemään päätöksiä potilaan puolesta.
”Joskus hoitotahto voi tulla läheisille yllätyksenä”, Hammar sanoo viitaten esimerkiksi elvytyskieltoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
