Kai Mykkänen ehdottaa sähköveroon perusteellista remonttia

Kai Mykkänen esittelee vastaremontoidussa 1950-luvun talossaan Espoossa vesikiertoisen lämmitysputkiston jakotukkia, johon aiotaan lisätä automaattisäätimet. Niillä tasataan vesi-ilmalämpöpumpun sähkön käyttöä. Kuva: Lari Lievonen

Sähkövero tulisi remontoida siten, että siirryttäisiin sähkön hinnasta riippuvaan veroon, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) ehdottaa.

Nykyisin sähköverotus on kiinteää. Kotitaloudet maksavat kuluttamastaan sähköstä veroa 2,8 senttiä kilowattitunnilta (KWh) ja teollisuus 0,9 senttiä.

Mykkäsen mielestä olisi järkevää, että vero olisi suhteellinen eli tietty prosentti sähkön hinnasta. "Prosentuaalinen vero lisäisi kuluttajan mahdollisuutta säästää ja jopa tienata automaatiolla, joka säätää kulutusta pienemmäksi silloin, kun sähkön hinta on korkeimmillaan."

Suurakkujen ja muiden sähkön tasausvarastojen verotusta Mykkänen muuttaisi myös. "Akkuja pitäisi verottaa vain silloin, kun sieltä otetaan sähköä."

Suomen energiamarkkinoilla on biopolttoaineiden sekä sähkö- ja kaasuautojen lisäämisen ohella menossa kaksi muuta suurta murrosta: sähkö- ja lämpömarkkinoiden muutos sekä kysyntäjousto eli sähkön kulutuksen vähentäminen hinnan noustessa.

"Säästöä tulisi roimasti, jos lämmityksen piikkiä saataisiin siirrettyä edes kuusi tuntia pakkaspäivän illasta, kun tehontarve on korkeimmillaan ja tuotanto kalleinta."

Energiasta erittäin innostuneen Mykkäsen mukaan säätely, mittaaminen, varastointi ja etäohjaus ovat isompi kysymys kuin esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimala.

"Suomalaisyritykset ovat näissä asioissa aivan aallonharjalla, ja tästä on tulossa nopeasti kasvava vientituote."

"Ennen kuin vienti onnistuu, tarvitaan kuitenkin näyttöä kotimarkkinoilla. Ilman sitä eivät kaupat synny", ulkomaankauppaministeri painottaa.

1950-luvulla rakennettuun ja vastaremontoituun taloon Espoossa viime viikolla muuttaneet Mykkäset aikovat automatisoida talon lämmönjakelun. Lämpö tuotetaan sähkö-vesi-ilmalämpöpumpussa ja jaetaan lattialämmityksenä.

Mykkänen näyttää jakotukkia, johon on tarkoitus asentaa huonekohtaiset lämmön virtausta säätelevät suuttimet. Ne ottavat huomioon sekä lämpötilan että sähkön hinnan tunneittain.

"Lämpöpumpun sähkön kulutus voidaan lähes nollata kalleimmilla pakkastunneilla. Samalla ohjataan sähköauton latausta aamuyöhön ja leikataan illan kulutuspiikkiä." Mykkäsellä on ollut sähköauto neljä vuotta.

Tavoite on vaikuttaa Suomen sähköjärjestelmän suurimpaan ongelmaan eli huipputehoon. Toistaiseksi kovin kulutuspiikki oli 7.1.2016, jolloin keskiteho nousi yli 15 100 megawatin.

Huipputeho vaatii kalliin tehoreservin, ja sähkön hinta nousee huippupäivinä rajusti.

Lämmityksen osuus kovimman pakkaspäivän sähkönkulutuksesta nousee Mykkäsen mukaan jopa yli puoleen. Siten lämmitystä säätelemällä päästään jo pitkälle, kun halutaan taltuttaa huipputehoa.

Myös kuluttajan sähkön hinta laskee, jos hän sitoutuu pysymään alle tietyn tehon. Se taas säästää siirtoverkon rakentamisessa.

Lämmöntuotanto muuttuu Mykkäsen arvion mukaan rajusti 15 vuoden aikana, kun lämpöpumput lisääntyvät. Sähkön yhteistuotanto lämmön kanssa on tehokasta, mutta tuettu tuulivoima Euroopassa on jo pudottanut sähkön hinnan niin alas, ettei yhteistuotanto enää kasva.