Näin historiallisen heikko euro tuntuu jokaisen kukkarossa – yksi piirre yllättää ja voi aiheuttaa kohtalokkaan kähinän

Heikko euro parantaa dollarialueelle vievän suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä. Kuva Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalta. Kuva: Saara Lavi

Euron kurssi laski maanantaina ensimmäisen kerran 20 vuoteen alle yhden dollarin. Vuoden 2021 alussa euron arvo oli vielä 1,20 dollaria.

Kurssi laskee, koska valuuttamarkkinoilla siirrytään europohjaisista arvopapereista dollaripohjaisiin. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen puhuu mieluummin ”dollarin vahvuudesta kuin euron heikkoudesta”.

”Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi ravistelee Eurooppaa paljon pahemmin kuin Yhdysvaltoja. Samaan aikaan hintojen nousua torjuva USA:n keskuspankki on nostanut korkoja nopeammin kuin Euroopan keskuspankki”, Heiskanen luettelee.

Lisäksi, kun ulkomailta on pitänyt tuoda paljon kallista energiaa, euroalueen vaihtotaseen vaje on kääntynyt alijäämäiseksi eli euroalue velkaantuu ulkomaille. Myös se nakertaa euron kurssia.

Käytännössä Ukrainan sota paljasti EU:n ja euroalueen heikkoudet erityisesti energiahuollossa. Se näkyy myös valuuttamarkkinoilla.

Mitä seurauksia heikolla valuutalla sitten on suomalaisille kuluttajille, yrityksille ja koko kansantaloudelle? Seuraavassa listataan viiden otsikon alla, mihin kaikkeen heikko valuutta vaikuttaa ja miten paljon.

Heikko euro kiihdyttää euroalueen inflaatiota, koska kaikki, mikä tulee Eurooppaan euroalueen ulkopuolelta ja hinnoitellaan dollareissa, muuttuu kalliimmaksi. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen sähköauton hinta nousee.

Kun katsotaan päivittäistavaroiden ostoskoria, dollarialueelta tulevien tuotteiden osuus on pieni eli kokonaisvaikutus jää vähäiseksi.

Heikko euro vaikuttaa öljyn ja sitä kautta polttoaineiden hintaan, koska öljykauppaa käydään dollareilla. OP:n Heiskanen muistuttaa, että sama koskee monia muita raaka-aineita, erityisesti metalleja. Kun niiden hinta nousee, kuluttaja joutuu maksamaan ostamistaan lopputuotteista enemmän kuin aikaisemmin.

Valuuttakurssi tosin on vain yksi tekijä energian ja raaka-aineiden hinnanmuodostuksessa. Nykyisessä myllerryksessä sen vaikutus voi jäädä vähäiseksi.

Ehkä kaikkein konkreettisimmin heikko euro tuntuu kukkarossa, kun matkustaa Yhdysvaltoihin. Koska eurolla saa vähemmän dollareita, kaikki hinnat ovat selvästi korkeampia kuin muutama vuosi sitten.

Päälle tulee vielä myös USA:ssa jylläävä inflaatio. Hinnat ovat jo valmiiksi kovempia kuin aikaisemmin ja vahva dollari vielä heikentää euroissa palkkansa saavan eurooppalaisen turistin maksukykyä.

Kun tämän päälle lasketaan euron kurssin mahdollisesti aiheuttama polttoaineiden hintojen nousu, matkabudjetit paisuvat vääjäämättä.

Kun markka-aikana markan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin laskettiin, vientiteollisuus sai huomattavan suuren piristysruiskeen.

”Viime vuonna lähes 60 prosenttia Suomen viennistä meni euroalueelle, eli heikkenevä euro ei samalla tavalla enää paranna suomalaisten vientiyristysten kilpailukykyä. Yksikkötyökustannukset ovat paljon keskeisempi kilpailutekijä”, Heiskanen sanoo.

Suomessa on toki edelleen paljon yrityksiä, jotka myös hyötyvät heikosta eurosta. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin sahatavaraa vievät firma voi tehdä selvästi parempaa tiliä kuin aikaisemmin.

”Suomalainen ja nimenomaan Suomessa valmistava metsäteollisuus hyötyy valuuttakurssista suhteellisesti enemmän, koska meillä alan energiakustannukset ovat alhaisemmat kuin esimerkiksi Saksassa”, Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari muistuttaa.

Kotimarkkinayritysten, myös maataloustuottajien jo muutenkin kohonneisiin tuotantokustannuksiin heikko euro tuo uuden rasitteen.

Energian, raaka-aineiden ja erilaisten metallien hintojen nopea nousu on yrityksille kova taakka, josta osa voidaan kotimarkkinoilla siirtää asiakkaiden maksettavaksi, mutta vain osa.

Teknologiateollisuuden kotimarkkinayrityksille muiden muassa metallien hinnat ovat kriittisiä. Maataloudessa taas jo muutenkin huono lannoitetilanne voi kärjistyä entisestään, koska lannoitteiden raaka-ainekauppa käydään dollareissa ja vahva dollari nostaa niiden hintaa.

Heikko euro siis kiihdyttää osaltaan inflaatiota ja inflaatiosta tulee kansantaloudelle iso ongelma, jos kuluttajahintojen nousu siirtyy palkkoihin. Labore-tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta tuo tuoreen ja myös yllättävän kulman tähän keskusteluun.

”Kun katsotaan tuoreimpien kansantalouden tilinpitotietojen perusteella koko kansantalouden työnantajia kokonaisuutena, tällaista palkanmaksuvaran nousua, joka on tapahtunut vuoden kahden sisällä ei olla nähty aikoihin”, Maliranta hehkuttaa.

Hänen mukaansa tuottavuus on koko kansantaloudessa kasvanut ja toisaalta merkittävä osa yrityksistä on hyötynyt hintojen noususta, josta kuluttajat taas kärsivät.

”Juuri nyt selvästi korkeampiin palkankorotuksiin olisi varaa ja perusteita”, Maliranta tähdentää.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että ennusteiden perustella vuodesta 2023 voi tulla taloudellisesti ”tosi synkkä”. Jos palkkoja nostettaisiin nyt, niiden vaikutus osuisi vuoden tai kahden päähän ja silloin yksityökustannusten nousu olisi myrkkyä.

Kun tieto tästä Malirannan esiin nostamasta palkanmaksuvarasta leviää laajemmalle, palkankorotuspaineet kasvavat taatusti. Työntekijät saavat hyvän syyn vaatia selvästi kovempia korotuksia eikä työnantajilla puolestaan ole erityisen hyviä perusteita torjua niitä, koska juuri nyt maksuvaraa näyttäisi olevan.

Lue aiheesta lisää: Euro heikkeni tasakurssiin dollarin kanssa – valuutat olivat viimeksi tasoissa vuonna 2002

Yhdysvalloissa inflaatio kiihtyi, kuluttajahintojen nousu ollut yhtä kovaa yli 40 vuotta sitten – euron kurssi laski alle dollarin

Työmarkkinakierros vahtasi kahta prosenttia ‒ inflaatio ajoi ohi ja ylitse