Apetitia kammetaan kuluttajavetoiseksi
Kuluttajanpitäisi olla vähän terävämpi ja katsoa, missä tuotteet on tehty ja raaka-aineet kasvatettu,sanoohallituksenpuheenjohtaja Aappo KontuApetitilta. Jaana Kankaanpaa Kuva: Viestilehtien arkistoApetitin hallituksen tuore puheenjohtaja Aappo Kontu on haastatteluhetkellä kolmatta kertaa käymässä elintarvikekonsernin uusimman hankinnan, Caternet Finlandin tiloissa Helsingin Kivikossa. Taustalla kuuluvat Lahden moottorien äänet.
Apetitin Säkylän pääkonttori on sitäkin tutumpi Konnulle, jolla tulee vuoden lopussa täyteen 10 vuotta yhtiön hallituksessa.
Suurkeittiöitä palveleva Caternet Finland hankittiin runsas vuosi sitten. Toimipaikka sijaitsee keskellä pääkaupunkiseudun markkinoita, Kontu toteaa.
Apetit käy parhaillaan läpi organisaatiomuutosta, jossa teollisuusvetoista yritysmallia kammetaan kuluttajavetoiseksi. ”Tarkoitus on mennä kuluttajamarkkina edellä ja korostaa tuoreutta ja kotimaisuutta. Uskomme, että sillä on merkitystä.”
Nimen vaihtaminen Lännen Tehtaista Apetitiksi oli osa uudistusta. Samoin se, että toiminnat jaetaan kahteen osaan, kuluttajajalosteisiin ja viljaan/öljykasveihin, Apetitiin ja Avenaan. Caternet sulautuu Apetitiin, Kontu sanoo.
Kontu uskoo, että kuluttaja- ja suurkeittiötoimintojen yhdistämisestä saadaan synergiaetuja.
Haasteita kuitenkin riittää, sillä toimiala on pirstaleinen. Apetit on kasvanut ja on iso, mutta ”ei tämä ole juhlamarssia kenellekään”.
Toinen kivijalka on vilja- ja öljykasvikauppaan keskittyvä Avena.
Rypsin peittausaineen kieltäminen huolestuttaa Kontua, sillä öljykasvit ovat tärkeitä yhtiölle. Hän luottaa, että korvaava ratkaisu löydetään ja viljely jatkuu. Kasviöljyjä puristava Mildola on osa Avenaa.
Apetit julkaisi viikko sitten huhti–kesäkuun osavuotiskatsauksen, jota Kontu luonnehtii varsin hyväksi. Liikevaihto kasvoi, samoin kannattavuus. Tämän vuoden liiketuloksen ennakoidaan olevan viime vuotta parempi.
Tuloksen elpyminen on vahvistanut osakekurssia. Samalla yhtiön omistajakunta on muuttunut. Kotimaiset perheyhtiöt Sievi Capital ja EM Group ovat nousseet suurimpien osakkeenomistajien joukkoon. Sievillä on yksin yli kymmenesosa osakkeista ja äänivallasta.
Kontu pitää tätä myönteisenä, yhtiöön luotetaan.
Sijoittajat pitävät elintarvikealaa varmana ja tasaisena toimialana, jossa äkkinäisiä käännöksiä ei juuri koeta.
Se ei tarkoita, etteikö muutoksia voisi tulla. Apetitin tase on vahva, omavaraisuusaste yli 73 prosenttia. Se antaa mahdollisuuksia yritysostoihin. ”Seuraamme tilannetta. Hankintoja voidaan tehdä. Toimialaa ei aiota kuitenkaan laajentaa. Elintarvikeketjussa on paljon kiinnostavia liiketoimintoja ja kehitettävää.”
Yhtiön historiassa on useita isoja yrityskauppoja. Sokeria jalostetaan edelleen osakkuusyhtiö Sucroksen alla. Sen sijaan konepaja on myyty, samoin rehut. Tilalle ovat tulleet pakasteet ja kala sekä viimeksi suurkeittiöihin keskittyvä Caternet.
Kalassa riittää haasteita. Hankintahinnat vaihtelevat nopeasti, mutta muutoksia ei pystytä viemään samaa tahtia hyllyhintoihin. Ostajan asema on aika vahva, Kontu sanoo, ja tarkoittaa kauppaa.
Teollisuus ja kauppa vääntävät kättä siitä, kenen brändin alla tuotteita myydään. Apetit tekee myös kaupan merkkejä kaikille kauppaketjuille, mutta tavoite on, että omat brändit ovat niin hyviä, että ne kelpaavat kaupan hyllylle.
Apetit-nimen kanssa on onnistuttu, Kontu sanoo. ”Brändin spontaani tunnettuus on kunnossa, ja sen alla pystyy myymään myös muita tuotteita.”
”Kuluttajan pitäisi olla vähän terävämpi ja katsoa, missä tuotteet on tehty ja raaka-aineet kasvatettu.”
Ruuan laatu ja kotimaisuus kiinnostavat kuluttajaa ja teollisuudessa mietitään, miten siihen voi vastata, Kontu sanoo. Uudenlaisia ideoita voi syntyä, kun niitä mietitään yhdessä kaupan ja kuluttajien kanssa.
Ruotsissa on kokeiltu salaattibaareja kaupoissa ja konsepti saattaa toimia myös Suomessa. Kaupassa on ravintolan noutopöydän kaltainen salaattitiski ja ostaja kokoaa niistä haluamansa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
