EU:n mielestä Suomi ei saisi maksaa hirvituhokorvauksia
Matti ja Ritva Varis tutkivat hirvituhoja taimikossaan Viitasaarella tiistaina. Kuva: Viestilehtien arkistoEU-komission luonnos maa- ja metsätalousalan vuosien 2014–2020 valtiontuen suuntaviivoiksi ei salli Suomen maksavan metsänomistajille korvauksia hirvituhoista.
”EU:n suuntaviivaluonnoksessa ei ole oikeusperustaa hirvieläinten aiheuttamien maatalous- ja metsävahinkojen korvaamiselle. Nykyiset valtiontuen suuntaviivat sallivat korvaukset hirvieläinten aiheuttamista metsätalousvahingoista”, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston ylitarkastaja Jussi Laanikari sanoo.
Ensimmäinen luonnos tuli Suomen tietoon marraskuussa. Laanikarin mukaan asiaa on käsitelty komission valtiontuen neuvoa-antavassa komiteassa kolme kertaa. Seuraavan kerran se on esillä maaliskuun puolivälissä.
Suomi on lausunnoissaan korostanut hirvituhojen täysimääräisen korvaamisen välttämättömyyttä. Korvaukset rahoitetaan metsästäjiltä kerätyillä pyyntilupamaksuilla.
Laanikarin mukaan Suomen korvausjärjestelmä on ainutlaatuinen EU:ssa. Nykyjärjestelmä on erittäin toimiva. Korvaus on tarpeen monista syistä.
Metsänomistajilla ei ole suoraa mahdollisuutta vaikuttaa hirvien määrään. Vahingot eivät jakaudu tasaisesti, vaan kohdistuvat talvilaidunalueille.
Suomi on lähettänyt EU:lle useita lausuntoja asiasta. Ne eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen. ”Komissio ei ole sanonut mitään”, Laanikari toteaa.
Seuraavan kerran asiaa yritetään viedä maaliin maaliskuun neljäntenä päivänä, Suomen ja EU-komission kahdenvälisissä neuvotteluissa.
”Yritämme vaikuttaa, että saisimme korvata vahingot kuten tähänkin saakka”, Laanikari vakuuttaa. Jos yritys ei onnistu, hirvipolitiikka menee täysin uusiksi.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mielestä asia on hankalassa vaiheessa. Nykyjärjestelmän kanssa on opittu elämään.
Korvausten maksamattomuus johtaisi Tiirolan mukaan maanvuokramenojen nousuun. ”Suostuuko kukaan maksamaan vuokraa hirvien talvilaitumista, jonne eläimet tulevat usein vasta metsästysajan jälkeen”, Tiirola kysyy.
Jos korvauksia ei saisi entiseen malliin maksaa, vakuutus voisi olla yksi vaihtoehto, Tiirola pohtii.
Tiirola ihmettelee, miksi asia yhä kummittelee EU-luonnoksessa. Sitä on yritetty korjata jo moneen kertaan.
”Kauhistuttava visio tuo EU-vaihtoehto”, Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava kommentoi.
Oravan mukaan hirvi on Suomessa liikkuva luonnonvara. Siitä hyöty koituu laajalle metsästäjäkunnalle, haitat pienelle maanomistajajoukolle.
Pahimmat metsävahingot keskittyvät hirvien talvilaidunalueille, joille eläimet saattavat kertyä kymmenien kilometrien päästä. Talven lumiolot ratkaisevat, tulevatko hirvet talvialueille ennen vuodenvaihdetta vai sen jälkeen.
Nykyisin hirvenmetsästys kestää vuoden loppuun. Sen jälkeen hirvi on rauhoitettu, eikä eläintä voi taimikosta tappaa.
Orava ihmettelee, liittyykö EU:n kanta esimerkiksi kilpailulainsäädäntöön. ”Kenen asemaa heikentää, jos metsästäjiltä kerätyillä rahoilla korvataan metsänomistajien kärsimiä vahinkoja?”
Jos hirvikanta metsästetään niin vähiin, ettei millekään alueelle muodostu talvitihentymiä, jahti loppuu paikoin kokonaan, Orava muistuttaa.
Hän toivoo Suomen neuvottelijoilta sinnikkyyttä, jotta nykykäytäntö saisi jatkua.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
