Vieraskielisten ihmisten määrä ylitti 600 000 rajan – arabiankielisten määrä liki kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa

Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia oli vuoden lopussa noin 610 000. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

Vieraskielisten ihmisten määrä ylitti Suomessa viime vuonna 600 000 rajan, kertoo Tilastokeskus.

Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia oli vuoden lopussa noin 610 000. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana reilulla 50 000 ihmisellä. Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli vuoden lopussa lähes 11 prosenttia.

Suurin vieraskielisten ryhmä oli äidinkielenään venäjää puhuvat, joita oli hieman yli 100 000. Seuraavaksi eniten oli viroa puhuvia, joita oli lähes 50 000, ja arabiaa puhuvia, joita oli reilut 40 000.

Jos ukrainaa ei lasketa mukaan, suhteellisesti eniten on kasvanut juuri arabian- ja persiankielisten ihmisten määrä.

”Arabia lähestyy jo viroa Suomen toiseksi yleisimpänä vieraana kielenä. Arabiankielisten määrä on lähes kolminkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna, kertoo yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta tiedotteessa.

Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna noin 32 000 ihmisellä. Tilastokeskuksen mukaan tämä oli toiseksi suurin väkiluvun lisäys 60 viime vuoden aikana.

Väestönkasvu oli vieraskielisten ihmisten varassa, sillä äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien ihmisten määrä väheni vajaalla 20 000:lla.

Osa väestönkasvusta selittyy ukrainalaisilla. Viime vuonna runsaat 13 000 ukrainalaista sai Suomesta kotikunnan, joten he tulivat tilastoissa mukaan Suomen väestöön.

Kunnittain tarkasteltuna väkiluku kasvoi 85 kunnassa ja väheni 223 kunnassa. Isommissa, vähintään 50 000 asukkaan kunnissa väkiluku kasvoi 17 kunnassa ja väheni neljässä.

Suomen väkiluku oli viime vuoden lopussa lähes 5,64 miljoonaa.