Eduskunta päättääEspanjan tuesta pikavauhtia

Timo Soini (ps.) ripitti hallitusta liian kireästä aikataulusta Espanjan tukipäätöksessä. Eduskunta kokoontui eilen kesken kesäloman. Viimeksi eduskunta keskeytti kesälomansa, kun kansanedustajia kaivattiin käsittelemään maataloustukia. Vuosi oli 1962. Antti Aimo-Koivisto/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkisto

Espanjan sadan miljardin euron tukilaina ja Suomen itselleen neuvottelema sopimus vakuuksista työstetään valmiiksi pikavauhtia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kertoi sopimuksesta tiistaina ja asiasta keskusteltiin eilen eduskunnassa. Tänään aamupäivällä on jo tehtävä päätöksiä, sillä euroalueen valtionvarainministereiden on tarkoitus lyödä lainalle sinetti iltapäivällä.

Aikataulun kiireellisyys ja tiedon niukkuus närästivät monia kansanedustajia. Eilistä täysistuntoa varten kansanedustajille oli jaettu vain 17-sivuinen tiivistetty käännös kaikkiaan 130-sivuisesta sopimuksesta.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mukaan demokratia toteutuu eduskuntakäsittelyssä huonosti.

”Sopimukset kiikutetaan pöytään viime hetkellä ja merkittävä osa niistä salataan. Kansanedustajilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua sisältöön. Paheksumme kohtuutonta aikataulua”, Soini pauhasi.

Keskusta ei hyväksy Espanjan pankkien tukemista.

”Pankkeja tukemalla ylitämme täysin uusia rajoja. Pankkien tukeminen täytyy jättää niiden omistajille ja valtioille”, puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo.

Hallituspuolueiden edustajien mielestä uutta asiaa on niukasti, sillä kriisiä on seurattu pitkin vuotta.

RKP-läinen puolustusministeri Carl Haglund muistutti, että päätös on ennen kaikkea poliittinen.

”Tämä on vähän sellainen ota tai jätä -tilanne. Tiedämme, että tietyt puolueet äänestäisivät kokonaisuutta vastaan, olipa kirjauksessa mitkä pykälät tahansa”, Haglund sanoi MTV3:n haastattelussa.

Haglundin mukaan on tavallista, että kansanedustajat tekevät poliittiset johtopäätökset tiivistelmän perusteella.

Espanjalle myönnetään enintään sata miljardia euroa rahoitustukea vaikeuksissa olevien pankkien auttamiseksi. Suomen osuus itse tuesta on 1,9 miljardia euroa. Suomi sai osuudelleen 40 prosentin (769,9 miljoonaa euroa) vakuudet.

Suomen takausosuus Espanjan tuesta nousee kuitenkin kaikkiaan 3,6 miljardiin euroon, koska Euroopan rahoitusvakausväline ERVV vaatii takauksen tukea suuremmalle summalle.

Mallina käytettiin sopimusta Kreikan kanssa.

Neuvottelut vakuuksista käytiin kahden kesken Espanjan kanssa. Muut maat eivät ole pyytäneet vakuuksia.

Vastineeksi pankkituelle Espanjan on toteutettava 32-kohtainen ohjelma, jolla pankkeja vakautetaan. Esimerkiksi elinkelvottomille pankeille ei tukea anneta, vaan ne ajetaan alas. Syyskuussa pankeille tehdään stressitestit.

Vakuuksien suuruus 40 prosenttia tulee luottoluokittaja Standard & Poorsin (S&P) arviosta tappioista, jos maa ajautuu maksukyvyttömäksi.

S&P:n mukaan historiallisesti maksukyvytön maa voi maksaa velkojilleen 60 prosenttia veloistaan.

Aikaisemmin maksukyvyttömäksi on joutunut kehittyviä maita, kuten Argentiina vuonna 2001 ja Uruguay sekä Neuvostoliitto.

Espanjasopimus on julkisempi kun taannoinen Kreikan kanssa tehty takaussopimus. Kreikassa vakuuksista sovittiin neljän liikepankin kanssa, mutta Espanjassa osapuolena on talletussuojarahasto, jolla ei ole yksityisasiakkaita.

Täysin julkinen tämäkään sopimus ei ole.

Espanjan lainapaketti on osa euron pelastamiseksi kehitettyä mekanismia, jossa Suomi on mukana takaamalla ja rahoittamalla kriisirahastoja ERVV:tä ja Euroopan vakausmekanismia (EVM). Lisäksi Suomi on lainannut Kreikalle ja Islannille yhteensä 1,3 miljardia euroa.

Arvioiden mukaan Suomen yhteenlasketut vastuut voivat nousta jopa 36,4 miljardiin euroon.

AIMO VAINIO

Avaa artikkelin PDF