OP-Pohjolan Karhinen kehuutulosovun ja rakenneratkaisut
OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen pitää palkkasopua sekä rakenneohjelmaa hyvinä asioina Suomelle. Talouskasvu haastaa yhä.
Karhinen kehuu Suomen tilannetta nyt aivan erilaiseksi kuin alkukesästä. Tuloratkaisu parantaa maan kilpailukykyä. Hallitus teki historiallisia ratkaisuja.
”Rakennepoliittinen ohjelma on rohkea ja hieno avaus. Se sitoo seuraaviakin hallituksia.”
Hallitus sitoutuu velkasuhteen taittamiseen. Luottoluokittajat arvostavat sitä. Euroalueen rahoitusmarkkinat rauhoittuivat. Suomi seuraa perässä.
”Vientimarkkinat elpyvät vähitellen.”
Iso ongelma Karhisesta on kielteisyyden ilmapiiri Suomessa. Luottamus talouteen on pahasti miinuksella ja heikoin euroalueella.
”Ilmapiirillä on iso merkitys luottokysyntään”, pankkimies murehtii.
Näissä raameissa OP-Pohjola tekee kahdeksanvuotisen historiansa toiseksi parasta tulosta. Alkuvuosi parani 28 prosenttia viime vuodesta.
Tammi–syyskuussa OP-Pohjolan tulos oli 614 miljoonaa euroa ennen veroja. Taantumaa edeltävän vuoden 2007 miljarditulos on ryhmän paras.
Viime vuodelta OP-Pohjolan vertailutulos on 481 miljoonaa euroa. Koko vuodesta kuitattiin 586 miljoonaa. Ryhmä uskoo ylittävänsä tämän.
”Matalat korot rasittavat pankkien korkokatteita ja heikentävät vakuutusyhtiöiden sijoitustuottoja”, Karhinen silti varaa.
Alkuvuotta siivitti sijoitustoiminta ja arvopapereiden myyntivoitot. Vahinkoyhtiö nosti tulosta ja palkkiotuottoja.
Lainojen lisäyksestä ryhmä arvioi rahoittaneensa suurimman osan. Asuntolainoissa se on 80 prosenttia ja yrityslainoissa 98 prosenttia.
OP-Pohjolan korkokate supistui 14 prosenttia. Käänteestä saatiin merkkejä keväällä. Pientä plussaa tuli kesällä ja alkusyksystä.
Kulunsa ryhmä piti kurissa. Palkoista säästettiin. Kulut olisivat supistuneet kolme prosenttia ilman 35 miljoonan pankkiveroa.
Vakavaraisuudessa ryhmä lähenee 15 prosentin tavoitetta. Siitä uupuu 0,1 prosenttiyksikköä. Parannusta oli saman verran.
OP-Pohjola pyrkii vahvoihin aluepankkeihin. Joka maakunnassa ainakin yksi pankki palvelee laajasti. Sellainen puuttuu vielä Kainuusta.
Muissa maakunnissa osuuspankkeja fuusioituu. Tänä ja viime vuonna on päätetty 14 fuusiosta. Mukana on 37 osuuspankkia.
Näiden yhdistymisten jälkeen jää jäljelle 180 osuuspankkia. Määrätavoitteita Karhinen ei aseta. Osuuspankkeja oli 1 400 vielä 1930-luvulla.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
