Vaatteita ostetaan kuin ruokaa

Kierrätyskeskus, kierrätysvaatteita, käytetty, vaate, myymälä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Käsityökirjailija, vaatesuunnittelija Rinna Saramäki on ryhtynyt taisteluun heikkolaatuista pikamuotia vastaan.

Kirjassaan Hyvän mielen vaatekaappi hän ohjeistaa, miten vaatevalikoiman saa pidettyä maltillisena ja ostokerrat harvassa. Avainsana on suunnittelu ja sijoittaminen laatuun.

Saramäki kannustaa budjetoimaan vaateostoksiin käytettävät varat. Silloin välttää ostamasta halvinta kertakäyttömuotia.

Vaatteiden hinta on laskenut noin 40 prosenttia 15 vuodessa. Halpuus syntyy tinkimällä ympäristön ja työntekijöiden hyvinvoinnista.

”Voi vain ihmetellä, miksi kaikkein surkeimpia rättejä saa ylipäänsä myydä, kun muidenkin tavaroiden laatua säädellään EU:ssa.”

Saramäki patistaa kuluttajia palauttamaan huonolaatuiset rievut kauppaan ja antamaan kirjallista palautetta.

Hän kannustaa myös tiedustelemaan yrityksiltä vaatteiden alkuperää ja tuotanto-olosuhteita. Saramäki itse on ottanut yhteyttä ainakin kymmeneen vaatefirmaan. Viimeksi hän sai epämääräisen vastauksen alusvaatevalmistajalta.

”Vastauksesta huolimatta kysyminen on tärkeää”, kirjailija kannustaa.

Suomeen tuodaan vuosittain miljardin euron arvosta vaatteita. Tärkeimpiä tuontimaita ovat muun muassa Kiina, Turkki, Viro, Intia ja Bangladesh, jonka vaatetehtailla on sattunut meilläkin uutiskynnyksen ylittäneitä tulipaloja ja rakennusten romahduksia.

Minimipalkka Bangladeshissa on noin 30 euroa kuukaudessa. Sillä ei saa edes riittävää ravintoa.

Saramäen laskelmien mukaan tehdastyöläisten palkan tuplaaminen tai jopa triplaaminen elinkelpoiselle tasolle nostaisi länsimaassa myytävän t-paidan hintaa noin 2,50 euroa. Siihen kuluttajilla olisi varmasti varaa.