Savolan mukaan Suomen aseapua arvostetaan Ukrainassa suuresti. Kova tarve on edelleen, etenkin 155-millisille tykistönammuksille. Kuva: Mikko Savola
Ukrainassa vieraillut Mikko Savola törmäsi rintamalla suomalaiseen pasiin – ”Suomenkin on panostettava riittävästi drooniaseeseen”
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) vieraili ukrainalaisen kollegansa kutsumana Kiovassa, Harkovassa ja sodan rintamalla. Huomiota kiinnitti elämän arkisuus.
Ukrainalainen eversti Vitkov, ranskalainen Philippe Folliot, Mikko Savola ja Viron Marko Mihkelson poseeraavat Harsovan alueella suomalaisen panssarisisun edessä. Kuva: Mikko SavolaSuhteellisen lähelläkin rintamalinjaa Ukrainassa eletään ulkopuolisen silmiin häkellyttävän normaalia elämää, kertoo viime viikonloppuna Kiovassa ja Harkovan alueella vieraillut kansanedustaja Mikko Savola (kesk.).
”Kadut kuhisevat, ravintolat ovat auki. Ilmahälytyksiä tulee vähän väliä silloin kun tarve on, mutta ilmapuolustushan ne hoitaa pääosin”, Savola sanoo.
Harkovassa normaalista poikkeavasta tilanteesta muistuttaa ilmahälytysten lisäksi lähinnä öinen ulkonaliikkumiskielto. Elämä kaduilla oli vilkasta kymmeneen asti, jonka jälkeen käytännössä koko kaupunki menee pimeäksi.
”Hälytyksiä saattaa tulla joka yö ja pitkin päivää. Itse kun ei ole siihen tottunut niin se tuntuu hurjalta ja tosi pahalta, mutta paikalliset ovat sietäneet sitä jo kaksi ja puoli vuotta.”
Ukrainan ilmapuolustus toimii nyt kuitenkin hyvin, ja ohjusiskujen laajuuteen nähden tuhot ovat pieniä.
”Kyllä siellä turvallisuudentunne oli melko korkea. Se on varmaan ihmisen henkistä kriisinkestävyyttä, että halutaan elää normaalisti”, Savola arvelee.
”Kadulle mahdollisesti putoava romu siivotaan aamuun mennessä pois, ja jos tulee osumia, ne korjataan mahdollisimman pian entiselleen. Päivällä kaikki on taas tavallaan normaalisti.”
Savola vietti Ukrainassa neljä päivää. Vierailu järjestyi Naton parlamentaarisen valtuuskunnan kautta, ja siihen osallistuivat myös ranskalainen Philippe Folliot ja Viron Marko Mihkelson.
Kutsun esitti valtuuskuntaan Ukrainan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Yehov Cherniev.
”He hyvin mielellään tietenkin sinne vieraita ottavat. Meidän puoleltahan on vähän velvollisuuskin vastata kutsuihin. Se on osoitus että me seisomme heidän rinnallaan, ymmärrämme ja tuemme heitä”, Savola kertoo.
”Kyllä minä kannustan suomalaisia poliitikkoja enemmänkin käymään Ukrainassa ja tapaamaan eri tahoja.”
Savolan mukaan suomalaiset otettiin Harkovassa hyvin vastaan.
”Suomea arvostetaan todella paljon. Ukrainassa tiedetään, että me olemme tukeneet heitä paljon, ja tietävät, että me olemme kansakuntana kokeneet samanlaisia asioita ja selvitty niistä.”
”Paljon myös arvostettiin sitä, että siellä kävi. Ilmeisesti Harkovan alueella ei ainakaan poliitikkoja ole hirveästi käynyt.”
Savolan mukaan rintamalla vieraillessa heille esiteltiin myös suomalaista sotilaskalustoa, kuten pasi-miehistönkuljetusvaunua.
Mikko Savola ja muut Nato-parlamentaarikot tapasivat vierailullaan välittömästä etulinjasta lepovuoroon saapuneita sotilaita. Kuva: Mikko SavolaMikko Savola ja muu seurue tapasivat Harkovan rintamalinjalla niin sanottuja rotaatiojoukkoja, eli välittömän etulinjan taisteluista lepovuorossa olevia sotilaita.
He pääsivät myös komentopaikalla seuraamaan, miten rintamalinjaa valvottiin ja paikannettiin drooneilla.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana istuva Savola kertookin kiinnittäneensä huomiota lennokkien monipuoliseen käyttöön.
”Suomellakin on sitä kykyä, mutta sitä pitää entisestään vahvistaa. Kun puolustusselonteon käsittely syksyllä alkaa, niin yksi minun pääprioriteeteista tulee olemaan se, että myös Suomella on riittävät satsaukset droonien kehittämiseen kaikessa muodossa.”
Savola oli viime vaalikaudella myös hetken aikaa puolustusministerinä Antti Kaikkosen vanhempainvapaan ajan.
”Kyllä minä kannustan suomalaisia poliitikkoja enemmänkin käymään Ukrainassa ja tapaamaan eri tahoja.”
Drooniaseen lisäksi arvossa on myös perinteisempi taistelukalusto. Savolan mukaan isännät korostivat edelleen jatkuvaa ammustarviketta, etenkin 155-millisten tykinammusten osalta.
Ukrainan mahdollisuuksia rajoittaa edelleen myös länsimaiden asettamat rajoitteet toimitettujen aseiden käytölle.
”Ukrainan kannalta olisi kriittistä saada lupa pitkän kantaman aseiden käyttämiseen Venäjän maaperällä. Se on keino tuhota niitä sotilaskohteita, joista Venäjä tuhoaa Ukrainaa”, Savola kertoo.
”Venäjän hyökkäys perustuu massamaiseen tuhoamiseen. Tykistöllä jauhetaan kylä kylältä eteenpäin, eikä miehistötappioista välitetä ollenkaan. Sodan loppumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Ukraina pystyy iskemään sellaisiin kohteisiin, joilla pystytään oikeasti vaikuttamaan Venäjän hyökkäyksiin.”
Länsimaisten pitkän kantaman aseiden käyttörajoituksista on keskusteltu jo pitkään. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi vastikään esittäneensä asiasta tarkan suunnitelman tällaisten aseiden toimittajille.
”Se on nyt suurien maiden päämiesten käsissä. Suomihan on presidentti Stubbin suulla sanonut, että meidän näkökulmastamme rajoitteita ei ole”, Savola kertoo.
Savolan ja hänen kollegoidensa matkasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
