Guggenheimin annettu ennakkolupaus valtiontuesta herättää kritiikkiä

Museokentällä arvostellaan Guggenheimille etukäteen annettua lupausta valtionavustuksesta. Arkkitehtikilpailun voitti Art in the City. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Museokentällä arvostellaan Guggenheim-taidemuseolle etukäteen annettua lupausta valtionavustuksesta. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä pitää ministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) menettelyä poikkeuksellisena ja epäreiluna muiden taidemuseoiden kannalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Guggenheim-tukisäätiölle lausunnon, jonka mukaan valtionavustuksen myöntäminen on periaatteessa mahdollista. Lausunnossa on asetettu ehdoksi muun muassa se, että hanke pitäytyy toimintasuunnitelmassaan. Varsinainen päätös avustuksesta luvataan vasta museon käynnistämistä edeltävänä vuotena.

Levän mukaan museoita on jo nyt jäänyt vaille rahoitusta, vaikka saantiedellytykset täyttyisivät.

"Yleisempi tapa on ollut, että museot toiminnallaan osoittavat olevansa valtionosuuskelpoisia."

Ennakkolausunnon mukaan museolle myönnettävä vuosittainen valtionosuus voisi vuoden 2021 jälkeen olla noin 1,3 miljoonaa. Grahn-Laasonen on lupaillut, ettei raha olisi pois muilta, koska veikkausvoittovarat ovat kasvaneet.

Grahn-Laasonen on todennut, että tukea voitaisiin tarvittaessa myöntää jo tämän hallituskauden aikana, vaikka perussuomalaiset ja keskusta eivät sille lämpene. Puolueiden johdosta ei perjantaina kommentoitu kytevää riitaa.

Helsingin ja Espoon taidemuseoiden johtajat edellyttävät, että tulokkaan rahoitus ei ole pois muilta museoilta.

Espoon modernintaiteen museon johtaja Pilvi Kalhama huomauttaa, että taidemuseoiden valtionosuuksia ollaan parasta aikaa leikkaamassa. Uuden museon rakentaminen on hänestä erikoista, koska Emma ja Kiasma ovat vielä melko nuoria. Emma avasi ovensa 2006, ja Kiasman avajaisia vietettiin 1998.

Kansallisgallerian ja Amos Andersonin museoissa tulokkaaseen suhtaudutaan positiivisesti.

"Kaikki uudet vahvat tekijät kentällä ovat äärimmäisen tervetulleita. Se on koko alan etu ja hyöty", arvioi Ateneumin johtaja Susanna Pettersson.

Amos Andersonin johtaja Kai Kartio uskoo hänkin, että Helsingin asema taidekaupunkina vahvistuisi.

Suurin osa Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenistä ei osannut tai halunnut sanoa kantaansa uuteen Guggenheim-ehdotukseen Ylen kyselyssä.

Kantaansa ei sanonut 37 valtuutettua. Kymmenen valtuutettua oli valmis puoltamaan ehdotusta ja 27 vastusti sitä. Vastustajia löytyi kaikista puolueista, 11 valtuutettua jäi tavoittamatta.

Lähes kaikki vihreät valtuutetut noudattivat puoluekuria ja jättivät vastaamatta kyselyyn. Puolue pohtii yhteistä Guggenheim-linjaansa kokouksessa parin viikon päästä.

Uuden ehdotuksen mukaan museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa, mistä Helsingin kaupungin osuus olisi enintään 80 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävä osuus katettaisiin yksityisellä investoinnilla ja lainalla.

Museon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2019, jos Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy hankkeen.