Ammattimies Jukka Hotakainen esittelee Halsuan biokaasulaitosta. Kaustisen seutukunnan Kiertoon!-hankkeessa yksi mielenkiinnon kohteista on metaanin talteenotto kunnallisesta puhdistamolietteestä. Kuva: Esko Keski-Vähälä
Miten Suomi elvytetään? Maakuntakierros kartoitti alueiden näkemykset – Keski-Pohjanmaa työsti 400 miljoonan euron hankelistan
Maakunnat ovat kertoneet elpymisideansa ja kestävän kasvun aloitteensa syksyn aikana.
Turkiseläinten lannalla on iso energiapotentiaali, projektipäällikkö Marko Malvisto ja yrittäjä Marko Meriläinen sanovat. Meriläisen turkistilalla Halsualla lantaa kertyy 10 000 tonnia vuodessa. Kuva: Esko Keski-VähäläMIten Suomi elpyy? Miten pääsemme kestävän kasvun uralle?
Valtio kyseli ideoita maakunnista. Ministerivetoisen maakuntakierroksen antia hyödynnetään, kun valtioneuvosto valmistelee selontekonsa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Keski-Pohjanmaa kertoi omat näkemyksensä etäkokouksessa valtiovarainministeri Matti Vanhaselle (kesk.).
Manner-Suomen pienimmän maakunnan koostama hankelista on mittava: yhteisbudjetti yltää lähes 400 miljoonaan euroon.
”Valmisteluaikataulumme natsasi todella hyvin valtion toiveiden kanssa”, kertoo Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen.
Valtiovarainministeriö (VM) sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) toivoivat alueilta esityksiä, kuinka Suomi toipuu koronan iskuista.
”Kun VM:n ja TEM:n pyyntö tuli, kevättalvella aloittamamme työ oli edennyt jo väliraportin asteelle”, Kaiponen kertoo maakunnan mainiosta ajoituksesta.
Maakuntajohtaja on mielissään tehokkuudesta, jolla Keski-Pohjanmaa suunnitelmansa työsti.
”Mukana olivat kunnat, elinkeinoelämä, oppilaitokset, kolmas sektori, Huoltovarmuuskeskus, Business Finland, Finnvera ja ely-keskus.”
Työssä otettiin totta kai huomioon maakunnan vahvuudet ja niiden edelleen kehittäminen.
Kaiponen sanoo esimerkkinä litiumin, joka on globaalisti keskeinen akkumateriaalin lähde. Litiumin louhinta on alkamassa Kaustisella ja Kokkolassa.
”Pyrkimys on, että louhimisen lisäksi maakuntaan pystyttäisiin luomaan yhteenliittymä esimerkiksi akkujen valmistukseen. Tavoite on, että voisimme nostaa litiumin jalostusarvoa omalla seudulla.”
Halsualla polkaistiin syyskuussa käyntiin Kiertoon!-hanke. Niveltyykö tämä Kaustisen seutukunnan yhteishanke osaksi Keski-Pohjanmaan elpymis- ja selviytymissuunnitelmaa?
”Se on mukana ja etenee nyt toteuttamisvaiheeseen.”
Halsuan pilotti voi onnistuessaan näyttää, kuinka paikallinen biokaasutuotanto pystytään laajentamaan teolliseksi toiminnaksi.
"Voisimme rakentaa jalostamoja paikkoihin, joissa raskas liikenne ja jopa henkilöautoliikenne pystyisi biokaasua käyttämään. Jalostamot saisivat alkumateriaalinsa maataloudesta, turkistiloilta tai vaikkapa elintarviketeollisuudesta”, Kaiponen hahmottelee.
Marko Malvisto ja Marko Meriläinen silmäilevät Meriläisen turkistilaa, jonka varjotalojen kattojen yhteispituus on noin 46 kilometriä. Aurinkokeräimien asentamista kattoihin selvitetään hankeohjelmaesityksessä, jonka Kaustisen seutukunta tekee Keski-Pohjanmaan liitolle. Kuva: Esko Keski-VähäläUusiutuva energia ja paikalliset erityispiirteet ovat avainsanoja Kiertoon!-hankkeessa, projektipäällikkö Marko Malvisto kertoo.
Pilotointi tehdään Halsualla, mutta mukana on koko seutukunta. Siihen kuuluvat Halsuan ja Kaustisen lisäksi Lestijärvi, Toholampi ja Veteli.
Paikallisista erityispiirteistä Malvisto nostaa esiin turkistuotannon sekä hiipuvien turvetuotantoalueiden tulevan käytön.
”Yksi mielenkiinnon kohteista on metaanin talteenotto sekä turkistiloilla kertyvästä lannasta että kunnallisesta puhdistamolietteestä."
Kaustisen seutukunnalla turkistiloja on paljon. Puhdistamolietettä kertyy jokaikisessä kunnassa.
Halsuan biokaasulaitos näkyy Jukka Hotakaisen takana. Kaustisen seutukunnalla tutkitaan, saadaanko paikallisen uusiutuvan energian käytöstä rakennettua liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Kuva: Esko Keski-VähäläAvainkysymys on, saadaanko paikallisen uusiutuvan energian käytöstä rakennettua liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa.
”Biokaasun kannattavuus ei ole tällä hetkellä kovin hyvä. Tekniikka ja tuotantomallit kuitenkin kehittyvät. Valtion tukilinjaukset sanelevat paljon", Malvisto sanoo.
"Tärkeää on sekin, että energiasyötteet ovat mahdollisimman lähellä tuotantoyksikköä.”
Kiertoon!-hankkeella on 347 000 euron budjetti. Pilotointi jatkuu toukokuuhun 2023.
”Silloin pitäisi olla tarjolla malli, joka voidaan monistaa seutukunnalle ja laajemminkin.”
Elpymiseen 2,3 miljardia
- Suomi on saamassa EU:n elpymisvälineen varoja noin 2,3 miljardia euroa.
- Valtio kyseli alueiden näkemyksiä rahojen käytöstä. Maakuntakierros alkoi 21.9. Valtakunnallinen päätöstilaisuus on Helsingissä keskiviikkona 28.10.
- Valtioneuvosto antaa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta selonteon eduskunnalle loppuvuodesta.
- Kestävän kasvun ohjelma toimitetaan Euroopan komissiolle huhtikuun 2021 loppuun mennessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
