Hakkeen ja turpeen käyttö lisääntyiselvästi kasvihuoneiden lämmityksessä
Keskitalon Puutarha siirtyi bioenergiaan itsenäisyyspäivän aattona, kun uusi kolmen megawatin kattilalaitos saatiin käyttöön. Lämmityiseen käytetään kierrätyspuuta, kertoo yrittäjä Lasse Keskitalo Mynämäeltä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKurkku, tomaatti ja salaatti ovat entistä kotimaisempia, sillä bioenergia on nopeasti korvannut fossiilisia polttoaineita kasvihuoneiden lämmityksessä.
Tietopalvelukeskus Tiken maanantaina julkaiseman puutarhaselvityksen mukaan öljyn ja kaasun kallistuminen on lisännyt biopolttoaineiden suosiota ja etenkin suuret puutarhat ovat hanakasti vaihtaneet bioenergiaan.
Yksi rajapyykki saavutettiin viime vuonna, kun kotimaisen puun, turpeen ja peltoenergian osuus kasvihuoneiden lämmityksessä ohitti öljyn, kivihiilen ja maakaasun.
Raskaan polttoöljyn käyttö on lähes puolittunut viidessä vuodessa ja maakaasun kuihtunut kolmasosaan. Tilalle on rakennettu palaturvetta ja puuta käyttäviä lämpölaitoksia.
Myös peltobioenergiasta kuten viljan lajittelujakeesta ja kuoresta on tullut varteenotettava vaihtoehto. Sitä käytti viime vuonna 30 isoa kasvihuoneyritystä.
Kotimaisella bioenergialla katettiin 30 prosenttia kasvihuoneyritysten käyttämästä energiasta. Vajaat 30 prosenttia tuli fossiilisista polttoaineista ja lähes saman verran sähköstä. Kaukolämmön osuus oli alle 10 prosenttia.
Suuret ympäri vuoden toimivat puutarhat käyttivät useita energiamuotoja lämmitykseen.
Muutos on ollut ripeää, sillä vielä viisi vuotta sitten kotimaisen osuus oli vain runsas viidennes kasvihuoneiden lämmitykseen käytetystä bioenergian ja fossiilisten polttoaineiden määrästä.
Kevyt polttoöljy on edelleen yleisesti käytössä etenkin lyhytaikaisessa kausituotannossa, vaikka öljyn kulutus on vähentynyt jyrkästi.
Tyypillisiä kevyen polttoöljyn käyttäjiä ovat kesäviljelmät ja kurkun viljelyn maalis–huhtikuussa aloittavat yritykset.
Bioenergiasta yleisintä on puuhake, joka lämmittää 144 kasvihuonetta. Palaturve on kuitenkin tärkein kotimainen energianlähde.
Puupelletin saatavuus ja hinta ovat vähentäneet sen käyttöä ja sitä on korvattu turvepelletillä.
Talviviljely ei onnistu ilman tehokasta valotusta ja sähköä kuluu ennen kaikkea kasvien valotukseen.
Talviviljelyn lisääntyminen nosti sähkön kulutusta prosentin 481 megawattituntiin. Kulutuksen kasvu on vähäinen, sillä vuodesta 2008 on ympärivuotisen vihannesviljelyn ja ruukkuvihannesten yhteenlaskettu ala kasvanut kahdeksan hehtaaria ja 12 prosenttia.
Kasvivaloista syntyvää hukkalämpö vähentää toisaalta kasvihuoneiden lämmitystarvetta.
Kasvihuonetuotannon kokonaisenergiakulutus väheni kaksi prosenttia 1 700 gigawattituntiin vuodesta 2008 vuoteen 2011.
Samaan aikaan kasvihuonevihannesten sato kasvoi 8 prosenttia ja ruukkuvihannesten 4 prosenttia. Koristekasvien tuotanto hupeni yli 10 prosenttia.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
