Suomalaiset jättävät Helsingin, ja kehyskunnat ovat uuden muuttoliikkeen suuria voittajia

Koronapandemian aikana suomalaisten muuttoliike on ollut hyvin erilaista kuin ennen epidemiaa. Helsingin muuttotappio heijastuu koko maahan. Kuva: Kari Salonen

Helsinki on menettänyt väkeä poikkeuksellisella tavalla maan sisäisessä muuttoliikkeessä.

Vuoden 2021 tammi–kesäkuun välillä Helsinki oli nettomuutossa eniten asukkaita menettänyt kunta Suomessa. Tilastokeskus julkaisee uusimmat muuttotilastot tämän vuoden toukokuussa. Ennakkotietojen perusteella Helsinki näyttää jälleen olevan muuttotappiokunta.

Aluekehityksen konsulttitoimiston MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro kertoo Helsingin nettomuuttotappion olevan selkeä korona-ajan kehityssuunta.

Yli kaksi vuotta sitten alkaneesta pandemiasta on mahdollista vetää jo laajoja johtopäätöksiä. Korona-aikana muuttoliikkeessä on tapahutun Aron mukaan neljä suurta muutosta.

Ensimmäinen on Helsingin väestönkehityksen kaksijakoisuus. Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä Helsinki menettää asukkaita. Siitä huolimatta pääkaupungin asukasluku on kasvanut kaikista kunnista eniten.

Syy on työikäisten maahanmuuttajien suuri määrä ja sitä kautta luonnollinen väestönlisäys. Maahanmuuttajien muuttoliike Suomessa on kantaväestöön verrattuna erittäin keskittynyttä ja suuntaa pääkaupunkiseudulle.

Toinen korona-ajan suuri muutos on "Tampere-ilmiö". Aron mukaan PK-seudun ulkopuoliset kasvukeskukset kuten Turku, Tampere ja Oulu kasvavat maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta.

Suuret kaupungit ovat pärjänneet hyvin vetovoimakyselyissä. T-Median tämänvuotisen tutkimuksen perusteella Suomen vetovoimaisimpia kaupunkeja ovat järjestyksessä Tampere, Kuopio, Jyväskylä, Turku ja Oulu. Kymmenen kaupungin listan perää pitävät Helsinki ja Vantaa.

Kolmas korona-ajan suuntaus on kaupunkien kehyskuntien erittäin vahva kasvu. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan alueen kymmenen kuntaa ovat olleet huomattavimpia muuttoliikkeen voittajia.

Neljäntenä Aro nimeää suurten matkailu- ja mökkikuntien saaman muuttovoiton. Tämä on tasapainoisen aluekehityksen kannalta suotavaa kehitystä.

Korona-aikana suurten kaupunkien kehyskunnat ovat saaneet paljon uusia asukkaita. Väljä asuminen houkuttelee etätyöhön siirtyneitä kaupunkilaisia. Kuva: Jaana Kankaanpää

Aro huomauttaa, että suurin osa muutoista on kuitenkin niin sanottuja lähimuuttoja. Ihmiset muuttavat oman kotikuntansa sisällä tai sen välittömään läheisyyteen. Vain yksi viidestä muutosta on "aito muutto", jossa muuttajan koko elämänpiiri vaihtuu toiseen.

Niinpä Helsinginkin muuttotappio on valunut suurelta osin muihin pääkaupunkiseudun kuntiin: Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin. Näistä taas muutetaan Keski-Uudellemaalle kuten Tuusulaan tai Järvenpäähän. Paljon puhutusta monipaikkaisuudesta ovat hyötyneet eniten suurten kaupunkien kehyskunnat.

"Siitä huolimatta Helsingistä poispäin suuntautuva muutto näkyy koko maan muuttotilastoissa tasapainottavana tekijänä", Aro sanoo.

Pääkaupungin muuttotappio ei selity sillä, että tulomuutot olisivat vähentyneet. Kaupunkiin muutetaan edelleen yhtä usein kuin ennenkin ja Helsinkiin muuttaneiden opiskelijoiden määrä on Aron mukaan noussut korona-aikana.

"Muuttotappio johtuu siitä, että 25–44-vuotiaiden ikäryhmästä niin moni muuttaa pois Helsingistä."

Tilanne on alkanut näkyä jo pääkaupungin vuokra-asuntomarkkinoilla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla jo kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Muuttoliikkeen kääntyminen antaa Aron mielestä paljon toivoa aluerakenteen tasapainottumisesta. Hän kuitenkin muistuttaa, että pilvilinnojen rakentaminen voi olla vaarallista tässä tilanteessa.

"Luonnollinen väestömuutos on edelleen kuntien tulevaisuutta pitkälti määrittävä tekijä. Muuttovoittoa saaneiden maaseutukuntien olisi hyvä eritellä ne tekijät, jotka ovat lisänneet kunnan houkuttelevuutta. Uusilta kuntalaisilta kannattaa kysyä, miksi he päättivät muuttaa."

Vaikka esimerkiksi tulevaisuuteen tähtäävät investoinnit – koulut, kirjastot ja muut kirkonkylän palvelut – ovat tärkeitä, maaseutukunnille ei ole yhtä työkalua, joka toimisi joka paikassa.

Aro kehottaakin tunnistamaan ja kehittämään kunnan vahvuuksia, esimerkiksi matkailua tai laadukkaita lähipalveluita.

Lue lisää:

Puoli miljoonaa suomalaista muutti maalta kaupunkiin noin 50 vuotta sitten – yksi tekijä selittää, miksi yritykset hillitä muuttoaaltoa epäonnistuivat

Muuttoliike kaupunkeihin on ollut osittain pakon sanelemaa – entistä useammalla on mahdollisuus asua ja elää väljemmin