Maakuntaraja jakaa jyrkänteet ja selät
RAUTALAMPI, KONNEVESI (MT)
Kirkas järvi on nyt jään alla, mutta muuten maisema on komea. Loukkuvuorelta näkee yli suunnitellun Etelä-Konneveden kansallispuiston.
Järvi kiinnostaisi, sillä vesi on erittäin kirkasta, Suomen puhtaimpia. Sitä kelpaa juoda, kertoo Sisä-Savon luonnonystävät ry:n puheenjohtaja Risto Palokangas.
Myös Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema käyttää lähes arktista Etelä-Konnevettä vertailuvetenä tutkiessaan ihmisen vaikutusta vesistöjen kuormitukseen.
Lakiesitys uudesta kansallispuistosta menee keväällä eduskuntaan. Enonniemessä se unohtuu.
On täysin hiljaista. Kodanovisen rikkonaisen saariston yllä roikkuu pilviä matalalla.
Maisema jakautuu maakuntien ja kuntien rajalla. Rautalammin puolella Pohjois-Savossa rikkonaisella saaristolla on erämainen ilme. Jylhien kalliorantojen vastapainona ovat rehevät metsät. Konnevedellä Keski-Suomessa kansallispuistoalueella on isoja selkiä, silokallioita ja jopa hiekkalaguuneja.
Maisemassa näkyvät Asta-myrskyn jäljet. Lanstunsaarella myrsky kaatoi vainajien karsikkopuita.
Kansallispuiston alueella on asuttu pitkään. Paikallisen luonnon asiantuntija Jorma Knuutinen hoidon ja käytön suunnittelun työryhmästä kertoo löytäneensä eräästä saaresta 7 000 vuotta vanhan tuuran ja kvartsi-iskoksia.
Toussunlinnan kalliomaalaus eli kansan parissa ”Toussu-ukko” on 5 000 vuotta vanha. Maalaus sijaitsee kaukana järven rannasta.
”Kulttuurihistoriaa ajatellen luolamaalaukset on hyvä sisällyttää puistoon”, sanoo erikoissuunnittelija Raimo Itkonen Metsähallituksesta.
Uudempaa kulttuurihistoriaa edustavat Toivo Kuulan sävellykset, joista osa on syntynyt kansallispuiston maisemissa.
Kaavaillun kansallispuiston maat ovat valtion omistuksessa.
Valtio on hankkinut metsätalouskäytössä olleita metsiä yksityisiltä maanomistajilta 1990-luvulta lähtien suojeluohjelmien toteuttamiseen. Suurimmat metsät hankittiin seurakunnilta.
Rantojen suojeluohjelman ansiosta kansallispuistoalueen runsas loma-asutus uppoaa maisemaan.
Puiston alueella on kaksi vanhojen metsien suojelualuetta. Puut ovat toistasataa vuotta vanhoja, mutta erityisen arvokkaaksi metsät tekee maapohjan rehevyys. ”Alueella on poikkeuksellisen paljon haapoja ja jopa metsälehmusta”, Itkonen kertoo.
Kansallispuiston kokoaminen on aikamoinen palapeli. Valtion maita on 1 500 hehtaaria 54 kiinteistössä. Kokonaisuutta täydentävät 77 yksityistä suojelualuetta, yhteensä 1 100 hehtaaria. Niitä on poikkeuksellisen paljon.
Vesialueet ovat osakaskuntien omistuksessa, ne eivät tule mukaan puistoon.
Kiinnostus suunniteltua kansallispuistoa kohtaan näkyy jo.
”Kansallispuisto on matkailun kärki, jota tänne on odotettu”, sanoo Etelä-Konneveden ympäristönkehityshankkeen projektipäällikkö Ulla Anttila.
Alueella on nyt 6 000 käyntiä vuodessa. Metsähallitus odottaa määrän tuplaantuvan kansallispuistostatuksen myötä.
Kalajanvuorelle vie alueen ainoa reitti, jota on tarkoitus jatkaa rantaan ja tänne Loukkuvuorelle.
Kulku puistoon osoitetaan jatkossa tien kautta, joka tulee Vuori-Kalajan lammelle, kilometrin päähän vuoresta.
Laavuja kansallispuiston alueella on kymmenkunta. Lisäksi kahdessa kunnassa on tuhat vuodepaikkaa.
Kansallispuisto on jo synnyttänyt uusia yrittäjiä. Suunnitteilla on islanninhevosvaelluksia, melontaretkiä, opastettuja kävelyjä ja välinevuokrausta. ”Talven juttu on retkiluistelu”, Anttila sanoo.
Lisäksi 16 henkeä on suorittanut vuokraveneen kuljettajatutkinnon. Anttilan mukaan veneitä on jo hankittu. Juhannuksesta lähtien järvellä pyörivät risteilyt. PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
