Viljelijä joutui jo Yhdysvaltain sotaretken maksumieheksi
Vastaus Lähi-idän tilanteen nostamiin öljyn hinnan korotuksiin ei saa olla öljyriippuvuuden pitkittäminen vaan siitä irtautuminen ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen, kirjoittaa europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.).
Polttoainetta tankkaamassa. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen10.4.202606:00
Maailma on yhä enemmän yksi kylä, jossa kylän yhden kulmakunnan tapahtumilla on vaikutuksensa kaikille kyläläisille.
Yhdysvaltain lyhyeksi ajateltu sotaretki Iraniin ehti jo muutamassa päivässä käynnistää monenlaisia järistyksiä niin lähellä kuin kauempana. Maan johdossa ei mitä ilmeisimmin osattu arvioida tai tunnistaa Iranin vastatoimia etukäteen. Iranin iskettyä Persianlahden maiden energialähteisiin ja käytännössä suljettua Persianlahden on öljyn hinta kivunnut hetkittäin jopa yli 50 prosenttia. Markkinoilla on jopa jouduttu varautumaan tilanteeseen, jossa mustaa kultaa ei riitä kaikille.
Kun hinta bensapumpulla on noussut yli 30 prosenttia ja elinkustannukset vastoin vaalilupauksia ovat laajemmin kasvussa, Trumpin bumerangi iskee takaisin myös Amerikassa. Seuraavaksi pelätään, että kohoavat hinnat tuovat mukanaan keskuspankin koronnoston. Se taas heikentäisi talouden kasvunäkymiä paitsi Yhdysvalloissa myös kaikkialla maailmassa.
Talous taitaa olla syy sille, että tuhansia vuosia vanhan sivilisaation tuhoamispuheet muuttuivat kahden viikon tulitauoksi. Vielä emme tiedä, syntyykö tulitauosta rauhaa ja minkälaisia pysyviä muutoksia nyt nähdystä seuraa.
Yhdysvaltain sotaretken kustannukset tulevat myös eurooppalaisten maksettaviksi. Maksajiin kuuluvat varmuudella tavalliset ihmiset, joilla ei ole mitään tekemistä sodan alkuperäisten syiden kanssa. Nousevat korot tulevat maksuun niin asuntovelallisille kuin yrittäjillekin. Kuljetuskustannusten nousu valuu kaikkeen elämiseen, sillä tavara, ruoka ja ihmiset eivät siirry paikasta toiseen ilman kuljetuksia.
Yhdeksi sotaretken maksumieheksi joutuu suomalainen viljelijä. Energiakustannusten kasvu näkyy tilojen lämmityksessä, tavaroiden kuljetuksissa ja uudelleen kohoavissa lannoitekuluissa. Kun tähän lisätään maatalouden investointien vaatimat panostukset sekä köyhtyvän valtion rajalliset mahdollisuudet auttaa kasvavista kustannuksista kärsiviä, ovat talousyhtälön ikävät ainesosat koossa.
Kuten Iranin sota jälleen osoittaa, öljyvaroista taistellaan edelleen. Tosiasia kuitenkin on, että fossiilienergian käyttö on pakko lähivuosikymmeninä lopettaa, koska ilmastonmuutos asettaa pitkällä aikavälillä Hormuzinsalmen sulkemista tiukemmat rajat öljyn käyttömäärille.
Nyt nähtyyn öljyn hintanousuun oikea vastaus ei ole öljyn käytön keinotekoinen subventointi, vaan irrottautuminen fossiilienergiasta. Jos haluamme huolehtia hyvinvoinnistamme ja turvallisuudestamme, öljyyn ja kaasuun nojaavasta fossiilitaloudesta on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti. Suomi on jo sähköntuotannossaan pitkälti irtautunut öljyn ja kaasun maailmasta: yli 90 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvalla energialla tai päästöttömällä ydinenergialla.
Liikkumisessa öljyn korvaaminen on sähköntuotantoa haastavampaa. Se on kuitenkin tehtävä, jotta irtaudumme öljyn tuhoavasta vaikutuksesta talouksiimme, ympäristöömme, elinkustannuksiimme ja moraalikäsityksiimme.
Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
