Oppositiopuolueet ihmeissään sote-linjauksista
Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän linjaus herättää oppositiopuolueissa paljon kysymyksiä. Pienten kuntien ohella nyt kurmotetaan myös keskisuuria kuntia.
Kuva: Markku VuorikariHallituksen tuoreet linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen löivät ällikällä eduskunnan oppositioryhmä. Keskustassa ja perussuomalaisissa on ihmetelty linjapaperin sisältöä.
”Hallitus tietää, mitä se ei halua, mutta se ei tiedä, mitä se haluaa”, summasivat keskusta Juha Rehula ja Tapani Tölli yhteisessä kannanotossaan.
Töllin mielestä linjaukset eivät anna vastauksia auki oleviin kysymyksiin: kuka järjestää, mitä järjestää, ja miten hallinto järjestetään demokraattisesti. Hänen mielestään uudistus on nyt entistäkin sekavampi, eikä se vähennä hallintoa.
”Hallitus vannoo edelleen vahvan peruskunnan nimiin ja vain poikkeustapauksissa kuntien välinen yhteistoiminta olisi mahdollista. Hallitus vain hämmentää lisää kuntakenttää”, Tölli sanoo.
Alle 20 000 asukkaan kunta ei voi jatkossa vastata sosiaali- ja terveyspalveluista itsenäisesti, vaan sen pitää kuulua suurempaan alueeseen. Nyt myös keskisuuret nyt 20 000–50 000 asukkaan kunnat velvoitettaisiin kuulumaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueeseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala ei myöskään tyydy esityksen sisältöön. Hän epäilee, ettei malli vähennä ”sote-himmeleitä”.
Saarakkalan mielestä ministerityöryhmän esityksessä jää auki, miten nykyiset sairaanhoitopiirit korvattaisiin.
”50 000–100 000 asukkaan sote-alue ei tunnu uskottavalta vaihtoehdolta, ja toisaalta tavasta jalkauttaa erityisvastuualueet nykyisten sairaanhoitopiirien alueille ei tehdä selkoa. Selvityksen lopussa onkin auki monta kysymystä, jotka ovat aivan keskeisiä”, hän perustelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
