Ministeri Huovinen: Pienten kuntien ääni ei kuulu nytkään

Kuva: Kari Salonen

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan on aiheellinen huoli, miten pienten kuntien ääni kuuluu tulevaisuudessa sote-päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Suomi jaetaan viiteen isoon sote-alueeseen.

”Täytyy kysyä, mikä on nykytila”, Huovinen sanoo.

Huovisen mukaan vahvat sote-alueet ja kansallinen ohjaus ovat keinoja, joiden avulla pienet kunnat saavat äänensä paremmin kuuluviin kuin nyt.

Huovisen mukaan lausuntokierroksella on kiinnostavaa kuulla pieniä kuntia.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi maanantaina lakiesityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Lausuntoja siitä odotetaan lokakuun 14. päivään mennessä.

Kunnanvaltuustoilta kysytään, mihin sote-alueeseen kunta haluaa liittyä.

Periaatteessa sote-alueet mukailevat nykyisten erityisvastuualueiden rajoja.

Rajan yli haikailee ainakin Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri, joka haluaisi Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta Hyks-erityisvastuualueelle.

Huovisen mukaan esitys järjestämislaista oli saatava lausunnoille nyt, jotta se saadaan marraskuussa eduskuntaan. Jotkin lakiesityksen yksityiskohdat täydentyvät vielä.

Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy uudistuksessa siis viidelle sote-alueelle.

Aivan pienet kunnat eivät palveluita pääse tuottamaan. Tuottaja-alueelta vaaditaan kykyä vastata sekä perus- että erikoistason sote-palveluista kokonaisuutena.

”Kunnalla pitää olla aikamoiset voimavarat”, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila .

Kunnat rahoittavat edelleen sote-palvelut. Etääntyykö päätöksenteko sote-alueilla liian kauas kunnantalosta, siitä päättää viime kädessä perustuslakivaliokunta. Kunnallinen itsehallinto nauttii perustuslain suojaa.