Viestintätoimisto Helsingissä vaihtui maataloustöihin sukutilalla
Maisa Juntunen ja Tuomas Laitinen asuvat Ollinahon vanhalla sukutilalla kahden alle kouluikäisen lapsensa kanssa. Kangasniemen Koittilassa on toimiva kyläkoulu, ja pariskunta on tyytyväinen maaseutukunnan palveluihin. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoJuttusarja kertoo uuteen ammattiin loikanneista, heidän unelmistaan ja niiden toteutumisesta.
Elämä Helsingissä vaihtui luomuviljelijän arkeen
Kangasniemellä.
KANGASNIEMI (MT)
Vielä pari vuotta sitten Tuomas Laitisen elämä oli rakennettu pääkaupunkiseudulle. Hän asui Helsingin Oulunkylässä avovaimonsa Maisa Juntusen kanssa.
Laitinen työskenteli osakkaana pienessä digitaalisen viestinnän toimistossa viisi vuotta, mutta ajatus ammatinvaihdoksesta virisi hiljalleen.
”Vuosien saatossa kilpailu alalla oli kiristynyt. Ilmaantui suuria toimijoita, joita vastaan pienen toimiston oli hankala taistella. Alkoi tuntua siltä, että välillä voisi tehdä jotain muutakin”, Laitinen kertoo.
Vielä merkittävämpi sysäys elämänmuutokselle oli perheenlisäys.
”Pääkaupunkiseutu ei soveltunut lapsiperheen arkeen. Tehtiin jatkuvasti pitkää työpäivää, jonka päälle lapsen hoidosta hakemiseen kului päivittäin hirveästi aikaa junassa tai bussissa istuessa.”
Pariskunta alkoi keväällä 2012 työskennellä osa-aikaisesti Kangasniemen Koittilassa sijaitsevalla, Laitisen suvulle kuuluvalla Ollinahon tilalla.
Etäyhteyksien varassa osan töistä saattoi tehdä maalta käsin.
”Se alkoi osa-aikaisena työntekona, mutta jo seuraavana syksynä päätös alkaa opiskella maataloutta ja vaihtaa alaa oli kypsynyt. Päätimme muuttaa kokonaan asumaan Kangasniemelle”, Tuomas Laitinen kertoo.
Laitinen ja Juntunen suorittivat kaksivuotisen maatalouden ammattitutkinnon aikuiskoulutuksessa Muuruveden ammattioppilaitoksessa.
Valmistumisen jälkeen he pääsivät tarttumaan maatilan töihin Ollinahon 20 lypsylehmän luomutilalla.
”Sukupolvenvaihdos saatiin ajoitettua hyvään väliin, kun vanhempani jäivät luopumistuelle vuodenvaihteessa 2014. Meille avautui konkreettinen sauma muuttaa tähän ja irtautua Helsingistä”, Laitinen kertoo.
”Se oli sellainen nyt tai ei koskaan -hetki. Olisin varmasti miettinyt loppuelämäni, että olisiko sittenkin pitänyt, jos olisin jättänyt lähtemättä. Ratkaisu oli oikea.”
Koittilan kylässä sijaitseva maatila on ollut Laitisten suvulla jo 400 vuotta.
”Tietenkin oli iloinen asia suvussa, että tilalle löytyi jatkaja näin sujuvasti.”
Laitinen muutti kotitilaltaan pois 16-vuotiaana ja palasi kotimaisemiinsa luomuviljelijänä ja lypsykarjatilan isäntänä.
”Ratkaisu tuntuu tosi luontevalta, vaikka paluuta kotitilalle en koskaan nuoruudessani suunnitellutkaan. Lypsykarjan pito on sitovaa työtä, ja päivät alkavat aamukuudelta. Toisaalta työtaakka on tuntimäärällisesti sama kuin aiemmassa työssä viestintätoimistossa”, Laitinen puntaroi.
”Merkittävä ero on kuitenkin siinä, että nykyisessä työssäni ja muutoinkin elämässä on enemmän joustavuutta. Voin rytmittää töitä enemmän oman mieleni mukaan ja viettää aikaa lasten kanssa.”
Kaupunkimaisessa ympäristössä koko aiemman elämänsä asunut Maisa Juntunen totuttelee nyt ensi kertaa elämään maaseudulla.
”Paljonhan tämä on kaikenlaista ajatusta herättänyt, kun kyseessä on niin totaalinen elämänmuutos. Silti ei ole tullut sellaista oloa, että kaipaisin entiseen. On mahtavaa, että pääsee elämään erilaisia vaiheita.”
Ollinahon tilan peltoja viljellään luonnonmukaisesti. Myös lypsykarja haluttaisiin siirtää luomuun, jos meijerin kanssa saataisiin sopimus.
”Olemme sitoutuneet jatkamaan tilanpitoa hamaan tulevaisuuteen. Rakennutamme seuraavaksi kokonaan uuden navetan ja laajennamme tuotantoa. Lehmämäärä ainakin kaksinkertaistetaan, ja samalla lisäämme automaatiota”, Laitinen kertoo.
Pariskuntaa yhdistää syvällinen kiinnostus maanviljelyyn sekä ruuan alkuperään.
”Toivon, että perhekoon yksiköt voisivat pärjätä jatkossakin ja että kotimainen luomu kehittyisi eteenpäin. Teemme jatkossakin kaikki investoinnit niin, että ne täyttävät luomunormit.”
Ruuan alkuperämerkintöjä pitäisi Laitisen mielestä ehdottomasti lisätä.
”Oma kaveripiirini asuu paljolti kaupungeissa. Haluan tuoda läpinäkyvyyttä ruuantuotantoon viljelijältä kuluttajalle.”
Hän kokee, että viestintätaustasta voi olla tässä runsaasti hyötyä. ”Kun eläinoikeusjärjestöt viestivät hyvin paljon maatalouden tilasta, pitäisi viljelijöiden saada läpi oma vastauksensa. Se on tehtävä ihmisten kasvoilla eikä vain MTK:n tiedotteella.”
Talousosaaminen korostuu 2010-luvun maatalousyrittäjyydessä.
”Jollei excel olisi itselleni tuttu työväline, asiat olisivat huomattavasti hankalampia kuin ne ovat nyt”, Laitinen lohkaisee.
Toisaalta työ on fyysistä, mistä ammatinvaihtaja pitää.
”Maataloustyö rassaa hyvällä tavalla kroppaa.”
Ollinahon tila tekee suurimman osan konehankinnoistaan yhteistyössä muiden lähiseudun maatilojen kanssa.
”Nykyaikana maatalous on todella monipuolista työtä, jossa vaaditaan monenlaista osaamista ja myös toimivaa yhteistyötä. Olen ollut jopa vähän yllättynyt työn moninaisuudesta, mutta otan sen myönteisenä haasteena”, mies summaa.
Jukka Koivula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
