
Leuto talvi voi auttaa rottakantaa kasvamaan – myös rotanmyrkyn käytön rajoitukset edistävät haittajyrsijän oloja
Rottien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta tutkija arvioi kannan olevan tavanomaista suurempi.
Kuvan kookas rotta meni loukkuun Jyväskylän Kypärämäessä vanhan talon ullakolla. Alueella on liikkunut rottia erityisesti lintujen talviruokintapaikkojen tuntumassa. Kuva: Petteri Kivimäki
Rottakannassa on esimerkiksi sääolosuhteista riippuen paitsi vuotuista vaihtelua myös vuoden sisäistä vaihtelua. Kuva: Reima Flyktman/lehtikuvaRottia on tällä hetkellä todennäköisesti enemmän kuin tavallisesti tähän aikaan vuodesta.
Rottien tavanomaista suuremman kannan puolesta puhuu kaksi asiaa.
Lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna talvi on ollut suuressa osassa maata leuto. Pitkällä tähtäimellä taas rottien hävittämisestä on tullut aikaisempaa vaikeampaa, kun rotanmyrkkyjä saa myydä ainoastaan ammattimaisille käyttäjille.
Näin arvioi erityisesti kaupunkijyrsijöiden tutkimukseen erikoistunut tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.
Aivelon mukaan tarkkaa tietoa rottien yleisyydestä ja kannan vaihteluista ei kuitenkaan ole mahdollista antaa, sillä rottaa on yleisyyteensä nähden tutkittu perin vähän.
MT:n toimitukseen Jyväskylästä yhteyttä ottanut lukija arveli omien havaintojensa perusteella rottakannan olevan tavanomaista suurempi.
Lukijan havainnot perustuivat erityisesti kotipihan lintujenruokintapaikalla tehtyihin havaintoihin.
Lintujen talviruokintaa pidetään monesti yhtenä syynä rottien runsauteen. Aivelo ei kuitenkaan suoralta kädeltä allekirjoita ruokinnan ja rottien esiintymisen välistä yhteyttä.
Hänen mukaansa ruokintapaikkaa kannattaa pitää silmällä ja jos lumitilanne sen mahdollistaa, seurata lumessa olevia jälkiä.
”Rotan jäljet on helppo tunnistaa. Ne ovat kookkaat, ja hännästä jää lumeen viiru.”
Kotipihojen lintujenruokintapaikkoja suurempi rottariski on Aivelon mielestä puistoissa harrastettu lintujen ruokinta ”vanhoilla kuivilla leivänpaloilla”.
Rottakannassa on esimerkiksi sääolosuhteista riippuen paitsi vuotuista vaihtelua myös vuoden sisäistä vaihtelua, Aivelo kertoo.
Tavanomaisena vuonna rottakanta on pienimmillään maalis–huhtikuussa. Sen jälkeen kanta alkaa kasvaa syksyä kohti, ja ennen talvea se on suurimmillaan. Talvella rottien määrä taas luontaisesti pienentyy kohti kevättä.
”Näihin aikoihin helmikuun puolivälissä on yleensä jo lähellä pienintä tasoaan.”
Vuosien välillä eroja voivat aiheuttaa esimerkiksi talven sääolot. Kylmä ja ankara talvi on ankara myös rotille.
Toisin kuin usein ajatellaan, rotta on Aivelon mukaan ulkoeläin.
Rakennuksissa liikkuvat jyrsijät ovat tyypillisemmin hiiriä kuin rottia.
Vaikka rotta tunnetusti liikkuu kaupunkien viemäriverkostossa, mikään ihanneympäristö se ei rotallekaan ole, Aivelo kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
