Varavoima ei aina ole ”oikean sähkön” veroista
Pekka Fali Mauri Hannus joutui elämään Oulaisissa aggregaattivirran varassa kahdeksan tuntia joulun aikoihin. Kuva: Viestilehtien arkistoVuodenvaihteen myrskyjen katkomia sähköjä jouduttiin monella tilalla korvaamaan varavoimalla.
Maidontuottaja Mauri Hannus joutui Oulaisissa turvautumaan varavoimaan kahdeksan tunnin ajan joulun tienoon myrskyjen takia.
Hannus jauhoi virtaa 30 vuotta vanhalla 45 kilowatin tehoisella traktorikäyttöisellä aggregaatilla. Navetan ilmastointia ja siltanosturia hän ei uskaltanut varavoimalla käynnistää. Aggregaattivirta rikkoi tietokoneen.
Hannus haluaa viljelijöiden kiinnittävän huomiota varavoimakoneisiin. Niiden hankintaan on syytä käyttää riittävästi rahaa ja parasta mahdollista asiantuntemusta.
”Piirikortteja on joulun jälkeen toimitettu asentajille ja asiakkaille”, DeLavalin teknisen tuen sähkötyönjohtaja Kyösti Halonen sanoo. Hän korostaa, että varavoimassakin sekä taajuus että jännite pitää olla oikea.
Elektroniset laitteet on rakennettu kestämään sähkövirtaa, jopa normaalista poikkeavia lieviä yli- ja alijännitteitä ja taajuusheittoja. Kaikki laitteet menevät rikki, jos turvarajat ylittyvät.
”Jännitteensäätimellä monelta vialta vältyttäisiin”, Halonen muistuttaa.
Halosen mukaan useimmilla lypsyrobottitiloilla on asianmukaiset varavoimajärjestelmät. Sähkökatkokset toivat ongelmia lähinnä vanhempiin parsinavetoihin.
Halonen ymmärtää, että kun on hätä, varavoimaa haalitaan mistä saadaan. Naapurin, koneyrittäjän tai maamiesseuran aggregaatti ei välttämättä ole sopivin.
Erityisen huono valinta varavoimakone on silloin, jos sen jännitteensäätö on ”pelkän käsikaasun varassa”.
Halonen toivoo, että tiloilla paneuduttaisiin ajoissa sähkökatkojen haittojen minimointiin. Silloin on myöhäistä, kun joudutaan tuhraamaan otsalampun tai traktorin valoissa.
Halosen mielestä kaikki isännät eivät ole sähköasentajia, vaikka valveutuneita ovatkin. Neuvontaa ja valistusta tarvittaisiin lisää.
NHK-Keskuksen huoltopäällikkö Matti Määttä toteaa lypsyrobottien selvinneen sähkökatkoista oletettua vähemmin vaurioin. Robottitiloilla on selvästi paneuduttu varavoiman laatuun ja määrään.
Määttäkin toivoo, että tiloilla mietittäisiin varavoimaa ennen kuin on pimeää ja valtakunnan verkosta ei tule sähköä.
Määttä suosittaa kiinteää automaattisesti käynnistyvää riittävän tehokasta varavoimakonetta. Jos varavoimaa ei tarvita, kone pitää käynnistää silloin tällöin, jotta se toimisi silloin kun on tosi kyseessä.
Harmi sähkön puuttumisesta on tiloilla suuri, mutta suurimmat taloudelliset tappiot voi aiheuttaa eläinterveyden menetys, Määttä sanoo. Robottitiloilla viivästyneen lypsyn aikataulun kiinnisaanti on hidasta, se tapahtuu lehmä kerrallaan.
Voimayhtiöille Määttä antaa vinkin. Yhdessäkään myrskyssä vesijohdot eivät ole katkenneet. Kannattaisikohan sähkökin piilottaa kulkemaan maan alla?
Tapiolan riskipäällikkö Juhani Savolainen on silmäillyt joulun ajan myrskyjen laitevikailmoituksia. Sähkölaitevikojen määrä on moninkertaistunut.
Ilmoituksia on tullut ainakin rikkoutuneista lypsyjärjestelmien, ilmastoinnin, lämpötilanohjauksen ja automaattipesureiden piirikorteista, ruokintalaitteiden prosessoreista, viljakierukoiden ja lantakoneiden moottoreista, nosto-ovien ohjaus- tai moottorivaurioista.
Varavoimakoneiden vaikutusta edellä mainittuihin vahinkoihin ei pysty Savolaisen mukaan vielä todentamaan ilman tarkempia selvittelyjä.
Joillakin tiloilla on voinut mennä jopa seitsemän laitetta rikki. Ne käsitellään yhtenä laiterikkona ja ovat korvattavia vahinkoja.
Lähivakuutuksen maatilavakuutusten liiketoimintapäällikkö Juha Helander kertoo Tapanin- ja Hannun-myrskyjen tuoneen yhtiölle tähän mennessä noin 7 000 vahinkoilmoitusta. Niistä vajaat puolet on metsävahinkoja.
Sähkölaitevahinkojen määrää Helander ei osaa sanoa, mutta niitäkin joukkoon mahtuu.
Varavoima mahdollistaa tuotantoeläinten lypsyn, juoton ja ruokinnan. Sen avulla pystytään estämään suurempien vahinkojen syntyminen.
Varavoima on Helanderin mielestä hyvä asia ja tämänpäivän teknistyneillä maatiloilla välttämättömyys.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
